Polkupyöriä ja sähköäkin vastustettiin aluksi – nyt pelätään geenieditointia
Tutkijan mukaan poliitikot pelkäävät äänestäjiä ja geenieditoinnin hyötyjä ilmastonmuutoksen torjunnassa ei ymmärretä.
Ihmiskunnan historian saatossa on ehditty vastustaa muun muassa polkupyöriä. Kuva: Kari SalonenKaksipäiväisessä CRISPR-konferenssissa Hollannissa puhe kääntyi useimmiten siihen, kuinka tutkijoiden tulisi geenieditoinnista viestiä ja miten uudet tekniikat ovat kautta aikain kohdanneet ensin vastustusta.
Esimerkiksi nousi lukuisia kertoja autot, jotka tulivat ensin käyttöön ja vasta sen jälkeen niille keksittiin liikennesäännöt ja liikennevalot. Jatkuvan kehityksen myötä autot ovat kehittyneet monin verroin turvallisemmiksi kuin mitä ne aluksi olivat.
Keskustelussa muistutettiin myös kuinka osa ihmisistä pelkäsi aikoinaan polkupyöriä tai sähköä. Siitä huolimatta yhteiskunnat ovat vetäneet sähkölinjat lähes joka kylään.
"Uudella tekniikalla pitää olla merkitystä suurelle yleisölle", professori Louise O. Fresco Wageningenin yliopistosta sanoo.
"Keskustelu GMO:sta meni alkuunsa väärille urille, kun ensimmäisinä tuotteina tuli torjunta-aineita kestäviä kasveja, jotka eivät kuulostaneet hyvältä suuren yleisön korvissa. Geenieditoinnin mahdollisuudet ilmastonmuutoksen torjuntaan voisivat kiinnostaa suurta yleisöä."
Hänen mukaan poliitikot eivät vielä ymmärrä tarpeeksi geenieditoinnista ja päätöksiä tehdessä pelkäävät äänestäjiä.
Keskusteluissa pohdittiin myös olisiko mahdollista kieltää geenieditoinnin haitalliset käyttökohteet eikä koko menetelmää. Vertauksena tästä toimii se, että koko Internetiä ei ole suljettu, mutta huumekauppa siellä on laitonta.
Mitä geenieditoinnista ajattelevat viljelijät?
Tuottajien etujärjestöt näyttävät tukevan vahvasti uutta tekniikkaa. Laajemmin viljelijöiden mielipiteitä ei tiettävästi ole kartoitettu.
Hollantilaisessa mediassa puhutaan usein, että ruokaketjun täytyy muuttua nykyisestä, kertoi lähiruokapiiriä pyörittävä Joris Lohman.
Hän totesi keskusteluissa ratkaisuksi nousevan usein pienen mittakaavan tuotannon ja luomun.
Lohmanin mukaan viljelijät eivät juuri geenieditoinnista puhu ja tuotantonsa kannattavuuden parantamista yrittävät viljelijät pyrkivät vastaamaan kuluttajien kysyntään muun muassa lähiruualla.
Konferenssissa paikalla olleet luomuviljelijät suhtautuivat geenieditointiin epäilevästi.
Lue lisää: Euroopan viljelijät haluavat sallia geenieditoinnin
- Osaston luetuimmat
