Panelistit yhteiskuvassa paneelia organisoineen Jussi Korkia-Ahon (keskellä) kanssa. Kuva: Terhi Torikka
Ukrainan vientiputket pitäisi saada kuntoon, jotta maataloustuonti ei sotkisi EU:n markkinaa, linjaa MTK:n Marttila
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila vaatii EU:n komissiolta kompensaatiota viljelijöille, jotka Ukrainasta tulleen tuonnin vaikutuksista kärsivät. Suomessa ruuantuotannon tulevaisuuden pitäisi huolestuttaa jokaista, Marttila totesi.TilaajalleYlivieska
Paneelikeskustelun omavaraisuusteemalla veti Ryskypäivillä MT:n päätoimittaja Jouni Kemppainen. Panelistit vasemmalta: Mika Lintilä, Juha Marttila, Toni Hemminki, Tiina Partanen ja Antti Lehtisalo. Kuva: Terhi TorikkaUkrainan maataloustuotteiden tuonnin kieltäminen EU:ssa jakaa tuottajien mielipiteitä.
Se on yksi syistä, jotka ovat aiheuttaneet viljelijöiden mielenosoituksia Euroopassa. Suomessa tilanne MTK:n puheenjohtajan mukaan ymmärretään ja Suomi vastusti rajoitteiden asettamista.
”Kimurantti tilanne. Onhan se väärin, että sodassa olevaa mataa kohdellaan näin”, totesi MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila Ryskypäivien paneelikeskustelussa perjantaina.
Heti perään hän kuitenkin totesi, että on Euroopan komission vastuulla, ettei lasku Ukrainan tuonnista jää yksistään viljelijöiden maksettavaksi. Tuontia pitäisi kompensoida viljelijöille.
”Ensisijaista olisi kuitenkin saada Ukrainan vientiputket kuntoon niin, että vienti päätyisi kolmansiin maihin kuten ennenkin.”
Venäjä on siirtynyt puhumaan Ukrainassa sodasta erityisoperaation sijaan, mikä herättää jälleen lisää huolta.
Maanpuolustuskoulutuksen toiminnanjohtaja Antti Lehtisalo suhtautui kuitenkin asiaan tyynesti.
”Jaksan uskoa siihen, että tietyllä aikavälillä tähänkin tilanteeseen saadaan ratkaisu”, Lehtisalo totesi.
”Sijaintimme on poikkeuksellinen. Tiukassa paikassa ja pitkittyneessä kriisissä meitä ei pelasta kukaan muu.” Antti Lehtisalo
Suomen on kuitenkin syytä pitää huolta omavaraisuudestaan kaikilla osa-alueilla, Lehtisalo muistutti.
”Sijaintimme on poikkeuksellinen. Tiukassa paikassa ja pitkittyneessä kriisissä meitä ei pelasta kukaan muu.”
Tämä edellyttää ruuantuotannon kannattavuutta.
”Jokaisen pitäisi olla huolissaan siitä, tuotetaanko Suomessa ruokaa vielä 10-15 vuoden kuluttua”, painotti Juha Marttila.
Wega Groupin Toni Hemminki vihjasi, että teollisuudesta voitaisiin ottaa mallia ja siirtää tuotanto merkittävästi suurempiin yksiköihin ”Amerikan malliin.”
Tähän Marttila kuittasi, että perheyritykset eri puolilla maata ovat osa riskien hallintaa. Jos ruuantuotanto olisi keskittynyt muutamiin jättiyksiköihin, voisivat esimerkiksi lakot iskeä niihin rajusti, jolloin nälkä tulisi nopeasti.
Entinen elinkeinoministeri, kansanedustaja Mika Lintilä (kesk.) totesi, että Putinin saama uusi vahva mandaatti Venäjällä lisää haasteita Suomen omavaraisuuden ylläpitoon.
Suomen pitäisi hänen mielestään tähdätä pikaisesti oman ammoniakin ja sen kautta lannoitteiden tuotannon käynnistämiseen. Ratkaisuksi voisi löytyä myös laajempi eurooppalainen kokonaisuus.
Yksi mahdollisuus voisi olla tuuli- ja aurinkovoimalla sekä biokaasulla tuotettu vihreö vety, josta jalostettaisiin ammoniakkia.
”Jokaisen pitäisi olla huolissaan siitä, tuotetaanko Suomessa ruokaa vielä 10-15 vuoden kuluttua.” Juha Marttila.
Energiaomavaraisuuden turvaamiseksi Suomi tarvitsee monipuolista palettia, johon kuuluvat uusiutuvista energiamuodoista niin tuuli, aurinko kuin biokaasukin.
”Biokaasu on ollut puuhastelua, mutta nyt markkina on muuttunut”, isoja hankkeita Nivalassa ja Pöytyällä edistävän Wega Groupin operatiivinen johtaja Toni Hemminki totesi.
”Pian pääsemme toivottavasti kertomaan kolmannesta hankkeesta.”
Tuulivoiman rakentaminen voi edetä pienin askelin myös itärajalla sen puolustusta ja vartiointia haittaamatta, sillä laitteistot kehittyvät, Lehtisalo arvioi.
”Tilannetta Itä-Suomessa pitäisi tarkastella myös verotulojen ja kuntatalouden kannalta”, lisäsi Energiayhtiö Eoluksen maajohtaja Tiina Partanen.
Tuuli- ja aurinkovoimahankkeisiin liittyen monia maanomistajia hiertävät sähkölinjojen alta lunastettavat maa-alueet. Marttila peräsi korvausjärjestelämän korjaamista.
Partasen mukaan esimerkiksi tuulivoimayhdistys kannattaa myös lunastuskorvausten nostamista.
- Osaston luetuimmat
