Elomaan kehuma EU:n maatalouskomissaari Christophe Hansen vieraili aiemmin keväällä Sysmässä. Kuva: Petteri Kivimäki
Ritva Elomaa pitää kaupan omia merkkejä ongelmana – ”Tulevaisuudessa Pohjoismaat voivat olla ruoka-aitta”
Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajaksi nouseva Ritva Elomaa (ps.) suuntaisi maataloustukia heille, jotka yrittävät saada elantonsa viljelemällä.TilaajalleLahti
Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva Elomaan mukaan julkisissa hankinnoissa tulisi ostaa entistä enemmän suomalaista ruokaa. Kuva: Oskar von EssenVarsinaissuomalainen kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaan (ps.) mukaan jauhelihapula on syntynyt ajan saatossa. Keskiössä hän näkee maatalouden yleisen heikon kannattavuuden.
”Jokainen tietää, että tuottajan siivu laskee laskemistaan kustannuksien noustessa, mikä on kestämätön tilanne.”
Ruokaketjussa Elomaan mielestä kauppa ja teollisuus pärjäävät vähintään melko hyvin, milloin hänestä joku ottaa ”laittoman suuren osan” ruuan hinnasta.
”Lidlin hintojen korotusta pidän erittäin myönteisenä merkkinä, kunhan se ei jää markkinointitempuksi.”
”Myös S- ja K-ryhmän tulee tehdä jotain”, hän vaatii.
”Lidlin hintojen korotusta pidän erittäin myönteisenä merkkinä.”
Syksyllä maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajaksi nouseva Elomaa pitää kaupan omia merkkejä ongelmana ja toivoo tilalle entistä enemmän suomalaisia elintarvikkeita.
”Lisäksi julkisissa hankinnoissa tulisi käyttää lisää suomalaista ruokaa.”
Elomaa korostaisi entisestään kuluttajien suuntaan, että suomalainen puhdas ruoka on puolustamisen arvoinen asia.
Kokonaisuuden korjaamisen hän myöntää kuitenkin olevan vaikea tehtävä.
”Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimivaltuuksia ollaan onneksi nostamassa. Hallitus tekee parhaansa tilanteen korjaamiseksi, mutta vauhtia tarvittaisiin nopeasti lisää.”
”Julkisissa hankinnoissa tulisi käyttää lisää suomalaista ruokaa.”
Maatalouden kriittinen tilanne uhkaa Elomaan mukaan jo pian maan huoltovarmuutta, joka on aiemmin ollut kunnossa ruuankin osalta.
CAP-tuista tuleva valiokunnan puheenjohtaja pyrkisi pitämään mahdollisimman tiukasti kiinni muun muassa muuta Eurooppaa huonompien luonnonolojen vuoksi.
Tärkeänä pitämiensä maataloustukien Elomaa arvioi palvelevan ennen kaikkea kuluttajaa, joka pääsee nauttimaan todellista hintatasoa halvemmasta ruuasta.
”Tukien tulisi kohdentua heille, jotka aidosti yrittävät saada maataloudesta elantonsa.”
”Tulevaisuudessa Pohjoismaat voivat olla ruoka-aitta sääolojensa ansiosta.”
Elomaa ei näe suomalaisen maatalouden tulevaisuutta pelkästään synkkänä, vaan akuuttien huolien takana voi siintää valoisampi tulevaisuus.
”Tulevaisuudessa Pohjoismaat voivat olla ruoka-aitta sääolojensa ansiosta.”
Maatalouden ympäristöasioista on Elomaan mukaan syytä pitää jatkossakin huolta, kunhan ruuantuotannon edellytyksiä ei vaaranneta eikä viljelijää ”hukuteta byrokratiaan”.
”Itä- ja Pohjois-Suomessakin pitää pystyä harjoittamaan maataloutta, kuten myös Etelä-Suomessa”, hän kiteyttää.
Elomaa mainitsee nykyhetken valopilkkeeksi Euroopan maatalouskomissaari Christophe Hansenin, joka Elomaan mukaan tuntuu ymmärtävän pienten ja keskisuurten maatilojen tilannetta.
”Eihän meillä Suomessa mitään jättitiloja tule todennäköisesti koskaan edes olemaan.”
Elomaa kertoo kasvaneensa maatilalla, jota hänen veljenpoikansa viljelee yhä. Ennen pienempikin tila elätti perheen.
”Metsäpuolella on todella keskeistä, miten ennallistaminen ja hiilinielujen laskeminen hoidetaan”, hän avaa.
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) puhetta Elomaa pitää yhtenä parhaimmista kuulemistaan. Kuva: Oskar von EssenPuoluekokouksen tunnelmaa Elomaa kuvaa ”oikein aurinkoiseksi”. Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) avauspuhetta hän kehuu yhdeksi parhaimmaksi kuulemakseen.
”Gallupit ovat vain tämän hetken tilanne. On ennenkin noustu alhosta ja noustaan nytkin.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
