Tilojen raportointitaakka kevenee, mutta EU:n tukiviidakon kevyt karsiminen tuskin parantaa kannattavuutta

Eurooppalaisia maataloustuottajia kismittävien EU-pykälien karsiminen ja yksinkertaistaminen etenee. EU-komission on tarkoitus hyväksyä keskiviikkona 14. toukokuuta maatalouden yksinkertaistamispaketti.

”Jo hyvin pian EU:n maataloustuottajia säännellään vähemmän, paperitöitä on vähemmän ja aikaa jää enemmän sekä tilan hoitamiseen että perheelle”, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen maalaili Brysselissä torstaina.

Tämä kaikki kuulostaa tietysti hyvältä. Maatalouskomissaari Christophe Hansenin esikunnan laatiman esityksen perusteella totuus on karumpi. Viimeisimmän version esityksestä julkisti ensimmäisenä Euractive-verkkosivusto. MT:llä on hallussaan osia tästä esityksestä.

Tukiviidakon perkaamiseen liittyvät ongelmat kulminoituvat kahteen ristiriitaan.

Ensinnäkin komissio lupaa, että ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumisessa painotetaan jatkossa enemmän kannustimia kuin sääntelyä. Eli teoriassa kestävästi tuottavien viljelijöiden pitäisi saada enemmän EU-tukea.

Käytännössä mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että nykyisten voimassa olevien maataloustukien puitteissa rahaa olisi käytettävissä enemmän. Päinvastoin tulevalla vuonna 2028 alkavalla tukikaudella maatalousrahaa on selvästi vähemmän, koska sitä tarvitaan erityisesti turvallisuuden vahvistamiseen.

Toiseksi komissio helpottaa jäsenmaiden mahdollisuutta jakaa viljelijöille kriisitukea silloin, kun erilaiset luonnonkatastrofit runtelevat. Samaan aikaan kuitenkin väljennetään kriteeristöä, jolla torjutaan luonnonkatastrofeja aiheuttavaa ilmastonmuutosta.

Pahimmassa tapauksessa maataloustukien ja ilmastonmuutoksen torjumisen välisen kytkennän heikentämisestä tulee eurooppalaiselle maataloudelle huomattava rasite, koska lisähaasteita ja -kustannuksia aiheuttava ilmastonmuutos etenee joka tapauksessa.

MT:n eri jäsenmaiden diplomaattilähteet Brysselissä korostavat, että eurooppalaisen maatalouden isoja kannattavuusongelmia ei merkittävästi helpoteta EU:n maatalouslakien yksinkertaistamisella. Ei, vaikka joiltain osin muutokset ovat muutakin kuin pelkkää hienosäätöä.

Jatkossa esimerkiksi eläinten hyvinvointikorvaukset perustuvat EU-lainsäädännön minimivaatimuksiin. Se tarkoittaa teoriassa, että niissä maissa, joissa on jo tehty paljon eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi, tuottajien pitäisi saada huomattavasti parempia korvauksia. Lisää korvausrahaa ei EU:n puolelta ole kuitenkaan tulossa.

Ylipäätään iso haaste on, että maataloustukiin liittyvän pykäläviidakon perkaaminen vaikuttaa eri jäsenmaissa eri tavalla.

MTK:n maatalousjohtaja Johan Åbergin mukaan esimerkiksi hyvän ympäristön ja maatalouden niin sanottuihin GAEC-vaatimuksiin luvatuilla muutoksilla ei sinällään ole suurta merkitystä suomalaisille maataloustuottajille. Yksi näistä joustoista koskee turvepeltojen vettämistä, jota Suomessa on arvosteltu kitkerästi.

Åberg panee toivonsa loppuvuodesta julkaistavaan komission uuteen yksinkertaistamispakettiin. Sillä on tarkoitus perata ympäristö- ja ilmastolainsäädäntöä, joka koskee myös maataloutta.

”Silloin pitäisi pohtia, ovatko koko EU:n tasolla valtavia kustannuksia aiheuttavat ennallistamis- tai metsäkatoasetuksen vaatimukset ylipäätään välttämättömiä nykyisen kaltaisessa maailmassa, jossa rahaa tarvittaisiin esimerkiksi turvallisuuden vahvistamiseen”, Åberg erittelee.

Pelkästään Suomessa ennallistamisen aiheuttamat kustannukset nousevat satoihin miljooniin.