Tällaisia vaikutuksia Ukrainan EU-jäsenyydellä olisi maatalousmarkkinoihin: Vehnäpellot siirtyisivät kohti Mustaamerta
Ukrainan maataloustuet olisivat jopa 14 miljardia euroa vuodessa, jos EU:n nykyinen maatalouspolitiikka otettaisiin siellä käyttöön.Tilaajalle
Ukrainassa on valtavat peltoalueet. Maa on koko maailman mittakaavassa merkittävä viljantuottaja. Kuva: Dmytro Smolienko / Ukrinform / LehtikuvaEU:n maatalouspolitiikka vaatisi muutoksia, jos Ukrainasta tulisi unionin jäsen.
Venäjän suurhyökkäyksen alettua vuonna 2022 niin Ukraina kuin EU ovat vahvasti ilmaisseet halun saada Ukraina EU:n jäseneksi aikanaan.
EU:n nykyiseen maatalouspolitiikkaan Ukrainaa olisi vaikea sovittaa.
”Merkitys on siinä, että Ukraina on valtavan kokoinen maa ja siten maatalousmaan ala on suuri”, sanoo ruokamarkkinoiden asiantuntija Kyösti Arovuori Reinu econista.
EU:ssa on nyt maatalousmaata 155 miljoonaa hehtaaria ja siitä viljelyala on 98,1 miljoonaa hehtaaria.
Ukrainassa vastaavat luvut 41,3 miljoonaa hehtaaria ja 32,9 miljoonaa hehtaaria.
Öljykasveissa EU:n omavaraisuus paranisi, jos Ukraina olisi jäsen. Ukrainassa öljykasviala on yhteensä 10,4 miljoonaa hehtaaria. Viljelyssä on rapsia, auringonkukkaa ja soijaa.
Lähtökohtaisesti Ukrainasta ei tuotaisi viljaa EU-maihin, Arovuori arvioi. Vehnä menisi jatkossakin maailmanmarkkinoille.
Sodan aikana viljakuljetuksille on tehty uudelleen reititystä Euroopan kautta, kun merikuljetuksia täytyi vähentää Venäjän iskujen takia ja Venäjän irtaannuttua Mustanmeren viljasopimuksesta.
Itä-Euroopassa oli viljan maakuljetuksiin tyytymättömyyttä. Viljaa katsottiin jäävän sotkemaan Itä-Euroopan markkinoita, vaikka sen sanottiin vain kulkevan alueen läpi.
Samalla tosin Puolassa oli vuonna 2023 iso sato, mikä laski viljan hintaa.
”Lähtökohtaisesti Ukrainasta ei tuotaisi viljaa EU-maihin.”
Maidossa, naudanlihassa ja sianlihassa Ukraina on pieni tekijä, Arovuori kertoo.
Siipikarjanlihassa Ukraina on iso tuottaja, mutta tuotanto vastaa paljolti kysynnän kasvuun.
Lyhyen aikavälin markkinavaikutukset Ukrainan EU-jäsenyydellä olisivat Arovuoren mukaan pienet.
”Pitkällä aikavälillä vaikutukset olisivat isommat, sillä Ukraina on niin kilpailukykyinen”, tutkija sanoo.
”Vehnäntuotanto voisi EU:ssa siirtyä Keski-Euroopasta ajan myötä kohti Ukrainaa.”
”Ei ole realistista siirtää nykyistä maatalouspolitiikkaa sellaisenaan Ukrainaan.”
Ukrainan EU-jäsenyys maksaisi 10–14 miljardia euroa vuodessa, jos nykyisiä cap-hehtaaritukia maksettaisiin sen 32,9 miljoonalle peltohehtaarille.
Nykyisin EU:n koko maatalousbudjetti on noin 55 miljardia euroa vuodessa.
”Ei ole realistista siirtää nykyistä maatalouspolitiikkaa sellaisenaan Ukrainaan”, Arovuori sanoo.
2000-luvun alun itälaajentumisessa oli siirtymäkausi ja tukien alentamisia, kun kymmenen maata liittyi kerralla jäseniksi.
Jos nykyisestä maatalousbudjetista rahoitettaisiin Ukrainan tuet, niin suurimpia menettäjiä olisivat Ranska, Saksa, Italia ja Puola, Arovuori arvioi.
Jos taas budjettia kasvatettaisiin, niin Puolaa lukuun ottamatta samat maat joutuisivat maksamaan eniten lisää EU:n kassaan.
EU:lla ja Ukrainalla on ollut vapaakauppasopimus vuodesta 2016 alkaen.
2022 Venäjän suurhyökkäyksen alettua tehtiin lisäksi väliaikaiset kaupanvapautukset. Niiden myötä maataloustuotteiden kauppa Ukrainasta EU-maihin vapautettiin täysin tulleista.
Väliaikaiset ehdot ovat voimassa kesäkuun loppuun asti. Tällä hetkellä ei tiedetä tuleeko niille jatkoa, vai palautuuko kauppaan tulleja tai kiintiöitä.
- Osaston luetuimmat
