Näin tutkijat uudistaisivat maatalouspolitiikkaa: Tavoitteet tärkeysjärjestykseen, tuet arvioitava uudelleen

Vuonna 2028 alkaa EU:n maatalouspolitiikan (cap) uusi kausi. Sen on otettava huomioon kestävyys, kilpailukyky, huoltovarmuus sekä unionin laajentuminen.

Jotta tässä onnistutaan, maatalouspolitiikalle asetettavat tavoitteet on laitettava tärkeysjärjestykseen, sääntelyä on yksinkertaistettava ja tukipolitiikka arvioitava uudelleen.

Näin todetaan Pellervon taloustutkimuksen (PTT) , Luonnonvarakeskus Luken ja Reinu econin tutkijoiden tänään julkaistussa raportissa. Se kokoaa yhteen kahdeksan keskustelualoitetta EU:n maatalouspolitiikan keskeisistä muutospaineista vuoden 2027 jälkeen.

EU:n komissio julkaisi viime viikolla vuoteen 2040 katsovan maatalous- ja ruokavision. Se korostaa maatalousalan vetovoimaa, kilpailukykyä, kestävyyttä, ruokaturvaa ja koko maaseudun elinvoimaa.

Visiossa esitetyt tavoitteet ovat vielä sen verran yleisluontoisia, ettei niiden osalta juuri synny erimielisyyttä alan toimijoiden ja sidosryhmien kesken. Vaikeudet alkavat, kun tavoitteita aletaan sorvata osaksi käytännön maatalouspolitiikkaa”, sanoo PTT:n tiedotteessa tutkimusprofessori Jyrki Niemi Lukesta.

Kriittisten tuotantopanosten, kuten energian ja lannoitteiden, saatavuuden merkitys korostuu, kun geopoliittinen epävakaus jatkuu, tiedotteessa todetaan tiedotteessa.

”Huoltovarmuuden näkökulmasta EU:n nykyinen maatalouspolitiikka ylläpitää kotimaista tuotantokapasiteettia, mutta pitäisi pohtia, vahvistaako tukijärjestelmä aidosti huoltovarmuutta ja ruokaturvaa”, sanoo maatalousekonomisti Pekka Kinnunen PTT:stä.

Ilmastonmuutoksen takia maatalouspolitiikalla pitäisi entistä aktiivisemmin pyrkiä vähentämään päästöjä ja sopeutumaan ilmastonmuutokseen, tutkijat toteavat.

Ilmastotavoitteiden edistäminen voi vahvistaa maatalouden huoltovarmuutta ja taloudellista kestävyyttä esimerkiksi vähentämällä riippuvuutta kasvinsuojeluaineista ja lisäämällä omavaraisuutta.

EU:n maatalouspolitiikan tavoitteena on jo kauan ollut yksinkertaistaminen, tutkijat muistuttavat tiedotteessa. Käytännössä hallinnollinen taakka sekä yrittäjille että hallinnolle on vain kasvanut. Tähän yhtenä keskeisenä syynä ovat politiikan lukuisat tavoitteet.

”Yksinkertaistaminen edellyttäisi tavoitteiden nykyistä selkeämpää priorisointia. Siinä ei riitä pelkkien tukirakenteiden uudistaminen, vaan huomiota tulisi kiinnittää siihen, mihin asioihin politiikalla voidaan aktiivisesti vaikuttaa ja mitkä voi jättää markkinoiden ratkaistavaksi”, sanoo tiedotteessa vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala PTT:stä.

Markkina- ja sääriskien vaikutuksiin on visiossa kiinnitetty suhteellisen vähän huomiota, eikä konkreettisia uusia politiikkatoimia riskienhallinnan vahvistamiseksi esitetä, tutkijat toteavat.

Ukrainan mahdollista jäsenyyttä ei käsitellä juuri ollenkaan. Tutkijat arvelevat syyksi sitä, että asia on koettu liian vaikeaksi ja poliittisesti herkäksi aiheeksi.

Keskustelualoitteet kokoava raportti on julkaistu PTT:n verkkosivuilla.