EU:n maatalousbudjettia sulatetaan Saksan uuden hallituksen hiljaisella siunauksella – suurtilat ja harrastelijat ovat heikoilla

Saksan maatalousministerin salkku palaa Baijerin kristillissosiaalisen unionin (CSU) haltuun. Eurooppalaisittain se tarkoittaa, että suurimman jäsenmaan maataloudesta vastaa EU-parlamentin suurimpaan ryhmään, keskustaoikeistolaiseen EPP:hen kuuluvan puolueen edustaja.

Muutos on merkittävä. EPP on profiloitunut maatalouden puolestapuhujana, joka tivaa helpotuksia EU:n ympäristö- ja ilmastosäädöksiin. Demarikansleri Olaf Scholzin hajonneen hallituksen maatalousministeri oli vihreiden Cem Özdemir.

Saksan maataloustuottajat odottavat paljon tulevalta kristillisdemokraatti (CDU) Friedrich Merzin johtamalta oikeiston ja sosiaalidemokraattien (SPD) yhteishallitukselta. Osin toiveet täytetään: dieseltuki palaa, sääntelyä sekä byrokratiaa vähennetään ja verotaakkaa kevennetään. Toisaalta investointeja elinvoimaiseen maaseutuun ei luvata ja minimipalkan nosto 15 euroon on myrkkyä monille tiloille.

Mielenkiintoisinta on se, että Saksan hallitusohjelmassa ei juurikaan oteta kantaa EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan eivätkä maatalouslobbarit ole sen enempää moittineet tätä puutetta.

Brysselissä jäsenmaiden diplomaattilähteet ovat taustakeskusteluissa tulkinneet asiaa niin, että erityisesti turvallisuuteen lisää resursseja rahoituskehyksestä taikova EU-komissio on tehnyt ”diilin” maatalousmyönteisenä pidetyn Saksan uuden hallituksen kanssa.

Suurin jäsenmaa tukee, tai ei ainakaan äänekkäästi vastusta budjettiuudistuksia, vaikka ne ovat kirveleviä maataloudelle. Tuen turvin komissio voi jatkaa valmistelua ankarasta kritiikistä piittaamatta. Vastineeksi Saksa saa helpotuksia muiden muassa autoteollisuutta kuristaviin ilmastosäädöksiin.

Komission suomalainen turvallisuudesta ja digiasioista vastaava varapuheenjohtaja Henna Virkkunen puhui maatalousbudjettia nakertavien muutosten puolesta MT:n haastattelussa (MT 14.4.). Rahastoja, joista jaetaan maaseudun kehittämistukia, ollaan yhdistämässä koheesiotukirahojen kanssa. Näitä tukia jaetaan jatkossa entistä enemmän kansallisten ohjelmien perusteella. Eli valtaa ja vastuuta siirretään jäsenmaille.

MT:n tietojen mukaan muutoksia olisi tulossa myös maatalouden suoriin EU-tukiin. Niitä supistetaan, koska ne pikemminkin murentavat kuin vahvistavat tilojen kilpailukykyä. Juuri kilpailukyvyn vahvistaminen yhdistää EU-komissiota ja Saksan uutta hallitusta.

Suorat tuet suunnataan jatkossa ensisijaisesti kestävään ruuantuotantoon keskittyville aktiiviviljelijöille. Suurtiloille ja harrastelijoille heruu vähemmän tai ei lainkaan.

Maatalouskomissaari Christophe Hansen on torjunut huhuja suorien maataloustukien sulamisesta. Berliinissä uutta hallitusta lähellä olevat lähteet ovat maataloustukien suhteen vaitonaisia, mutta korostavat, että turvallisuusrahoitusta on lisättävä.

Ilmeisesti tämä kuuluu pelin henkeen. Hansenin on tietysti puolustettava maatalousrahoja. Toukokuun ensimmäisellä viikolla työnsä aloittava Saksan uusi hallitus puolestaan pitää EU-maatalouteen ja unionin rahoitukseen liittyvät todelliset korttinsa vielä piilossa.

EU:n uuden seitsenvuotisen rahoituskehyksen ensimmäisiä esitysluonnoksia saataneen alkukesästä. Uudistetun CAP-maatalouspolitiikan odotetaan olevan valmis julkaistavaksi ennen EU:n elokuista kesätaukoa.

Vasta silloin alkaa varsinainen jäsenmaiden hallitusten ja komission välinen vääntö. Saksan uudeksi maatalousministeriksi nousee CSU:n lihamestaritaustainen liittopäiväedustaja Alois Rainer Kaniber ja todennäköinen valtiovarainministeri on SPD:n puheenjohtaja Lars Klingbeil.