Kaupan ylivaltaa aiotaan hillitä – siihen on kansliapäällikkö Pekka Pesosen mukaan yksi täsmäkeino
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen lupaa toimia kaupan ylivallan hillitsemiseen sekä uusia rahoitusmahdollisuuksia maataloudelle.Tilaajalle
Koska vähittäiskauppa on keskittynyttä, yksittäiset kaupan merkkipäätökset vaikuttavat kohtuuttomasti markkinaan erityisesti hinnoittelun kautta, MMM:n kansliapäällikkö Pekka Pesonen toteaa. Kuva: Timo Julkunen”Tämä on ensimmäinen kerta, kun kuulen, että Euroopan komission suunnitelmissa on viljelijän kannalta jotain järkeä”, kommentoi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen. Käsittelyssä on komission keskiviikkona julkaisema visio maataloudesta.
Suomen hallitusohjelmassa on luvattu toimia kaupan vaikutusvallan rajoittamiseen. Myös muualla Euroopassa on huomattu, että kauppa voi hyvin ja teollisuus sekä maataloustuottajat ovat alisteisessa asemassa.
”Komission suunnitelmat ovat aika pitkälle sitä samaa, mitä Suomen hallitusohjelman sisällä on”, Pesonen kuvailee.
Kaupan omien merkkien esiintymiseen ei kuitenkaan voida vaikuttaa yksinomaan kansallisella lainsäädännöllä. Suomelle on tärkeää saada ylätason EU-lainsäädäntö toimimaan samaan suuntaan.
”Alkutuotannon investoinnit tarvitsevat tuekseen kuluttajan päätöksenteon.”
Täsmäkeino kaupan ylivaltaan puuttumiseen on Pesosen mukaan elintarvikemarkkinalaki.
Ensi vuoden alussa on tarkoitus antaa eduskunnalle käsittelyyn esitys liittyen kaupan merkkeihin, sanoo Pesonen.
Valmistelussa arvioidaan kaupan merkkien vaikutuksia ja hinnoittelua sekä niiden mahdollista vääristävää vaikutusta kaupan valikoimiin.
Koska vähittäiskauppa on keskittynyttä, yksittäiset kaupan merkkipäätökset vaikuttavat kohtuuttomasti markkinaan erityisesti hinnoittelun kautta, Pesonen toteaa.
Kauppa voi käytännössä savustaa oman merkkinsä rinnalla olevat brändituotteet ulos valikoimista.
”Näihin päätöksiin on pystyttävä vaikuttamaan. Tämä vaikuttaa tuottajalle tilitettävään hintaan.”
”Jatkossa Finnvera voisi olla osa rahoituskokonaisuutta.”
Elintarvikemarkkinassa liikkuva tieto ei Pesosen mukaan jakaudu tasapuolisesti siitä saatavan hyödyn perusteella.
Alkutuotannon ja teollisuuden investoinnit esimerkiksi uusiutuvaan energiaan ja ravinnekierrätykseen ovat yhteiskunnallisesti tärkeitä hankkeita.
”Ne eivät ole kuluttajalähtöisesti rahoitettuja.”
Tosin sanoen kuluttaja ei pysty omien valintojensa kautta tällä hetkellä rahoittamaan kestäviä investointeja. Pesosen mukaan alkutuotannon investoinnit tarvitsevat tuekseen kuluttajan päätöksenteon.
”Maataloustuottajalla on investointia tehdessään oltava uskottava arvio siitä, mikä markkinalisäarvo kuluttajalle tästä kestävyysinvestoinnista on.”
Jos tämä tieto kulkisi ruokaketjussa, viljelijä pystyisi arvioimaan paremmin, kannattaako investointia tehdä.
”Lähtökohtaisesti jonkun ketjussa on tiedettävä, onko investoinnilla markkinavetoa vai joudutaanko turvautumaan julkiseen rahoitukseen veronmaksajilta.”
Komissio harkitsee, että Euroopan investointipankki antaisi rahoitusta maataloudelle.
Myös Suomessa mietitään uusia rahoituskeinoja. Osuuspankkiryhmällä on ollut perinteisesti suuri osuus maatalouden rahoituksessa.
”Jatkossa Finnvera voisi olla osa rahoituskokonaisuutta. Tällaisia suunnitelmia on”, Pesonen sanoo. Finnvera on valtion omistama rahoitusyhtiö.
”Näitä mahdollisuuksia on annettava, jotta näemme, mikä potentiaali esimerkiksi bioenergian ja ravinnekierrätyksen osalta olisi.”
- Osaston luetuimmat
