”Ei enää riitä, että osaa lypsää” – maidontuottaja Kaisa Peura astui agrologiopinnoissaan epämukavuusalueelle ja hankki tärkeää talousosaamista
Talousosaaminen ja kustannustehokkuus korostuvat tilojen arjessa entisestään. Ilomantsilaiselle maidontuottaja Kaisa Peuralle ammattikorkeakoulun talousopetus antoi paljon.Tilaajalle
Kaisa Peura halusi saada agrologiopinnoistaan kaiken mahdollisen irti ja valitsi talouden erikoistumisalakseen. Nykyisin ilomantsilaisena maidontuottajana hän sanoo saaneensa talousopinnoista hyvät eväät käytäntöön. Kuva: Ville PuhakkaAlun perin Kaisa Peuran ei ollut edes tarkoitus suuntautua amk-agrologiopinnoissaan talouspuolelle. Kotieläinpuoli olisi ollut hänen kohdallaan luontevampi vaihtoehto syventäville opinnoille.
”Vaikka talous ei ollutkaan vahvuusaluettani, valitsin kuitenkin talousopinnot erikoistumisalaksi. Olin kuullut niin paljon hyvää Seamkin talousopintojen tasosta, ja halusin saada opiskelusta kaiken mahdollisen irti”, Seinäjoen ammattikorkeakoulussa (Seamk) opiskeleva Peura perustelee.
Jalasjärveläinen Peura valmistui keväällä 2021 yhdessä samalla kurssilla olleen ja talouspuolen valinneen puolisonsa Ville Puhakan kanssa. Valmistuttuaan he siirtyivät maidontuottajiksi tämän kotitilalle Ilomantsiin. Robottipihatossa on 60 lypsylehmää ja 40 eläimen nuorkarja.
Peura kiittelee, että talousajattelu iskostettiin päähän heti alusta alkaen teroittamalla, että maatalous on tiloilla yritystoimintaa. Se antoi eväät myös käytäntöön.
”Nykypäivänä ei enää riitä, että osaa lypsää vaan on ymmärrettävä, että maatilan johtaminen vaatii taloudellista osaamista ja suunnittelua pärjätäkseen.”
”Sitä käytiin sitten läpi juurta jaksain taloussuunnitelmaa tehdessä. Silloin emme tehneet laskelmia meidän tilallemme, mutta onneksi laskentakaavat ovat tallessa.”
Talousopintojen tärkein oppi on ollut Peuran mukaan konkreettisesti ymmärtää, kuinka markkinat toimivat, miten ne ohjaavat maitotilan toimintaa joka päivä, ja miten muuttuvaan toimintaympäristöön pystytään vastaamaan. Näillä eväillä osaa suunnitelmallisesti optimoida tuotantoa.
”Käymme Ville kanssa paljon näitä asioita läpi kummankin näkökulmasta. Hän hallitsee talouden ja ajattelee asioita puhtaasti sen kautta, minä taas eläinten kannalta. Kultainen keskitie löytyy keskustellessa”, Peura havainnollistaa.
Opinnot saavat häneltä kiitosta myös siitä, että ne opettivat haastamaan, ettei mikään ole itsestään selvää. Silloin asioita ja laskelmia lukujen takana joutuu oikeasti miettimään.
Seinäjoen ammattikorkeakoulun vahva profiloituminen yrittäjyyteen näkyy maatalousopetuksessa, jossa opintojen yhtenä painopisteenä on maatalouden yritystalous.
”Tarjoamme siihen vahvaa osaamista jo kaikille yhteisissä agrologiopinnoissa, mutta etenkin syventävissä opinnoissa. Maatalouden yritystalouden opintoja voi täydentää myös harjoitteluissa ja opinnäytetöissä tai opiskella lisäksi tradenomin tutkinnosta liiketaloutta”, korostaa Seamkin koululutuspäällikkö Anu Katila.
Syventävissä opinnoissa opiskelijat perehtyvät talouteen esimerkkimaatilan kautta, joka on tyypillisesti opiskelijan oma kotitila. Se kattaa maatilan kokonaisvaltaisen johtamisen aina käytännön tuotannon suunnitteluun. Harjoitteluissa suosittua ja suositeltavaakin on toteuttaa ne ulkomailla.
Katilan mukaan Seamkin linja on saanut kiitosta agrologiopiskelijoilta. Moni on hakeutunut Seinäjoelle juuri talousopintojen perässä.
Toisen asteen maatalousalan perustutkinnossa maaseutuyrittäjiksi tai eläintenhoitajiksi opiskelevat saavat myös Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun ammatillisen opettajan Outi Mäenpään mukaan tuhdin paketin taloustietoa.
”Alan tutkintoperusteet uusiutuivat syksyllä 2022. Niissä talousosaaminen korostuu ja samalla tarjotaan mahdollisuus syventää talousosaamista valinnaisilla tutkinnonosilla. Uudistuksella tähdättiin siihen, että talousosaamista syvennetään ja kohdennetaan niille opiskelijoille, jotka sitä tarvitsevat ja ovat siitä kiinnostuneita.”
Kaikille perustutkinnon suorittaville on pakollisena laaja talousaiheinen tutkinnonosa.
- Osaston luetuimmat
