MTK:n maitovaltuuskunnan puheenjohtaja Mauri Penttilä Vesilahdelta kertoo, että välitysvasikoiden noudot ovat tilalla sujuneet jouhevasti myös talven aikana. Penttilä kuvattiin samaan aiheeseen liittyen lokakuussa. Kuva: Rami Marjamäki
Vasikkaruuhka haittaa useita maitotiloja ‒ MTK: Suurin syy teuraskasvattamojen heikko kannattavuus
Atria toivoo tilanteen helpotukseksi investointitukea teuraskasvatuspaikkoihin. MTK ei kannata tuen avaamista, koska se ei ratkaise ydinongelmaa, eli naudanlihantuotannon heikkoa kannattavuutta.Tilaajalle
Vasikoiden jatkokasvatuspaikat ovat nyt kiven alla. Maitotilat lähettävät vasikat yleensä välitykseen ternivasikoina eli alle kuukauden iässä. Kuva: Carolina HusuVasikkaruuhka hanakaloittaa toimintaa etenkin osaa maitotiloista. MT:n kentältä kuulemien tietojen mukaan esimerkiksi Atrian ketjussa olisi parhaillaan jopa 1700 vasikkaa vailla jatkokasvatuspaikkaa.
”Vasikoiden noutoviiveitä ilmenee vaihtelevasti sekä maitotiloilla että emolehmätiloilla. Paikoitellen voidaan puhua useista viikoista”, kertoo MTK:n kotieläinasiantuntija Saara Patama.
HKScanilla vasikoiden noutoajat ovat venyneet keskimäärin 2-3 viikkoa tavanomaista pidemmäksi, kertoo hankinta- ja kehityspäällikkö Sami-Jussi Talpila.
”Vuodenvaihteeseen asti pärjäsimme suhteellisen hyvin, mutta nyt osa vasikoista on ehtinyt ternivasikasta yli-ikäiseksi, eli yli kuukauden vanhoiksi”, Talpila sanoo.
Hänen mukaansa yksi syistä tilanteen taustalla on muutos nautaeläinpalkkion ehdoissa. Vaadittu 60 päivän tilallapitoaika on lykännyt teurastuksia maaliskuulle etenkin AB-tukialueella. Tämä aiheuttaa ruuhkaa ketjun alkupäähän ja viivästyttää vasikoiden noutoja. ”C-alueella rahallinen vaikutus ei ole yhtä suuri. Siellä kannattaakin miettiä, onko kasvattamon rytmin sotkeminen tuen vuoksi järkevää”, Talpila sanoo.
Hän uskoo ruuhkan helpottuvan kevään aikana, kun myös syntyvien vasikoiden määrä vähenee.
”Tukipolitiikalla tehdyt epäjatkuvuudet ovat lihaketjun kannalta todella ikäviä. Nyt myös tieto ehdoista tuli todella myöhään.”
Snellmanilla vasikoiden noutoaika on venynyt noin 2-3 viikkoon, kun normaalisti vasikat noudetaan noin viikossa, kertoo lihan hankinta- ja ohjausjohtaja Ronny Snellman.
Hänen mukaansa tilanne on menossa parempaan suuntaan, sillä yhtiö on saanut ketjuunsa lisää kasvatuspaikkoja ja keväällä vasikoiden määrä myös vähenee.
”Uskon, että me pääsemme kevään aikana lähelle tasapainoa, mutta ruuhkatilanne Suomessa jatkuu vielä varmaan tämän vuoden ajan”, Snellman arvioi.
Atria ei kommentoi tarkemmin noutoa odottavien vasikoiden määrää tai noutoviiveitä, mutta myöntää tilanteen olevan hankala.
”Viime keväänä vasikoista oli vielä pulaa. Syksyn aikana tilanne muuttui. Ei tällainen muutos ainutkertaista ole, mutta kieltämättä aaltoliike on nyt suurta”, Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn toteaa.
Suurin syy ruuhkalle on Atrian mukaan vasikoiden kasvatuspaikkojen väheneminen. Teurastuksien vähyydestä ruuhka ei Gröhnin mukaan johdu. ”Volyymit on kovia, siellä ei ole jarrua.”
Myös markkinat vetävät Atrian mukaan nautaa kohtuullisesti ja naudanlihan tuottajahintaa on pystytty hankaluuksista huolimatta nostamaan.
Patama huomauttaa, että myös naudanlihan kulutuksen laskulla on vaikutusta tilanteeseen. Viime vuoden tammi-marraskuun aikana naudanlihan kulutus laski noin seitsemän prosenttia.
”Suurin syy kasvastuspaikkojen puuttumiseen on kuitenkin nautojen loppukasvatuksen heikko kannattavuus, joka on jatkunut jo pitkään. Lopettavia tiloja on tänäkin vuonna paljon”, Patama sanoo.
Tuotantoa jatkavilla tiloilla on kasvatuspaikat täydessä käytössä, kertoo johtaja Sinikka Hassinen Atrian Nautasuomesta. Niiden lisäksi yhtiö kartoittaa käytöstä poistuneita kasvatuspaikkoja ja kannustaa palauttamaan niitä tuotantoon.
Hassinen perustelee ruuhkaa osittain kausivaihtelulla, jossa maitotilojen poikimisia tapahtuu eniten joulu-tammikuussa. Tämän jälkeen ne kääntyvät alimmilleen helmi-huhtikuussa ja lisääntyvät taas kesällä.
Nautojen jatkokasvatuspaikkojen määrä vähenee Hassisen mukaan nyt vasikoiden määrää nopeammin.
”Olisi koko toimialan etu, että investointitukia voitaisiin myöntää myös teuraskasvatuspaikkojen rakentamiseen”, Hassinen vetoaa. Hän toivoo MMM:ltä ja MTK:lta positiivisia linjauksia investointitukien avaamiseen.
MTK:n kanta investointitukiin on selvä.
”Emme tällä hetkellä kannata investointitukien avausta, sillä ne eivät ratkaise ongelmaa. Ensinnäkään uudet paikat eivät tulisi käyttöön heti. Toiseksi investointien tukeminen ei ole järkevää, koska nykyisetkään loppukasvattamot eivät kannata. Jos kannattaisivat, niitä olisi enemmän tälläkin hetkellä”, Patama sanoo.
- Osaston luetuimmat
