Tutkija: Nautojen metaanipäästöjen vaikutus on yliarvioitu, mutta se ei vapauta vastuusta – päästöjen vähentäminen on silti tärkeää
Karjan metaanipäästöissä on suuria eroja eri puolilla maailmaa.
Metaanimittausta Arvelan tilalla Pöytyällä. Suomessa on käynnissä monia hankkeita nautojen metaanipäästöjen vähentämiseksi. Kuva: Jarno MelaMärehtijät eivät olekaan ilmaston pilaajia, Koneviesti otsikoi sunnuntaina. Onko lehmien metaanipäästöt nyt siis julistettu merkityksettömiksi ilmaston lämpenemisen kannalta?
Ei sentään, johtava tutkija Perttu Virkajärvi Luonnonvarakeskuksesta toteaa. ”Asia ei ole niin yksinkertainen.”
Karjatalouden tuottaman metaanin vaikutuksia on arvioitu niin sanotulla GWP100-mallilla. Siinä eri kasvihuonekaasuille on annettu kertoimet, joiden perusteella niiden ominaislämmitysvaikutusta (global warming potential) arvioidaan. Hiilidioksidin kertoimeksi on asetettu 1 ja esimerkiksi metaanin 28–34 sadan vuoden jaksolla. Metaani lämmittää siis ilmakehää noin 30 kertaa voimakkaammin kuin hiilidioksidi.
Tätä laskentamallia on käyttänyt myös hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC.
Kyseisen mallin on sittemmin todettu antavaan vääriä tuloksia karjatalouden metaanikaasujen vaikutuksesta, Virkajärvi kertoo. Se ei ota riittävästi huomioon eri kaasujen elinikää ilmakehässä – metaani hajoaa 10–12 vuodessa kun taas hiilidioksidin hajoaminen kestää satoja vuosia.
Myös IPCC on myöntänyt, että malli on antanut karjatalouden metaanille 3–4 kertaa liian suuret vaikutusarviot, Virkajärvi toteaa.
”On totta, että nautakarjatalouden metaanin vaikutus on yliarvioitu pitkällä tähtäimellä. Se ei valitettavasti kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että metaanipäästöjen vähentämisellä on suuri vaikutus ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Se on ainoa nopeasti vaikuttava keino ja ilmastotoimenpiteenä hyvin tehokas.”
Maailman metaanipäästöjen on todettu viime vuosikymmeninä lisääntyneen, mutta karjataloudesta lisäys ei johdu, Virkajärvi huomauttaa.
”Kasvu on johtunut ennen kaikkea fossiilisten polttoaineiden tuotannon noususta. Siis öljynporauksesta ja särötyksestä, ei märehtijöiden määrän noususta.”
Monessa muussa maassa metaanipäästöjä syntyy runsaasti lannasta.
Mitä maidon- ja naudanlihantuotantoon tulee, metaanipäästöissä on suuria eroja eri puolilla maailmaa.
Suomessa karjan metaanipäästöt ovat peräisin lähinnä märehtijän ruuansulatuksesta. Virkajärvi toteaa. Pötsissä rehua sulattavat mikrobit, joiden työn tuloksena syntyy vetyä ja siitä metaania. Metaani poistuu lehmän uloshengityksen mukana, siis röyhtäilynä.
Metaanin tuotantoa pötsissä voidaan vähentää muun muassa rehun lisäaineiden avulla, ja niiden käyttökelpoisuutta testataan laajasti Suomessakin. Myös karjanjalostus on tuottanut isoa edistystä päästöjen suhteen.
Monessa muussa maassa metaanipäästöjä syntyy runsaasti lannasta. ”Esimerkiksi Yhdysvaltain isoissa karjakomplekseissa lanta lähinnä vain kärrätään jonnekin kasaan. Siellä lannan päästöt ovat erittäin suuret.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
