• Metaanimittari maistui märehtijöille – tunkeilevista lehmistä huolimatta Arvelan tilalla saatiin kaasupitoisuus mitattua

    Tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää laitteisto, joka voisi muuntaa vahvan kasvihuonekaasun, metaanin, vähemmän vahvaksi hiilidioksidiksi navetassa.
    Taija ja Timo Arvelan tila on mukana kansainvälisessä tutkimushankkeessa.
    Taija ja Timo Arvelan tila on mukana kansainvälisessä tutkimushankkeessa. Kuva: Jarno Mela
    Maatalous|Maidontuotanto
    17.2.202304:00
    Satu Lehtonen

    Kaksi miestä kulkee Timo ja Taija Arvelan navetassa Pöytyällä läppärin ja erikoisen näköisen mittalaitteiston kanssa. Tuomas Rantala ja Heikki Salminen Aeromon Oy:stä mittaavat ilman metaanipitoisuutta.

    Mitä olette saaneet selville?

    "No ihan ensimmäisenä sen, että nämä letkut ovat lehmien lempiruokaa", miehet nauravat. Uteliaat turvat ovat koko ajan hamuamassa laitteistoa.

    Havainto, jota varsinaisesti haettiin, oli se, että navettailman metaanipitoisuus oli tänään suunnilleen luokkaa 50 ppm eli miljoonasosaa.

    Tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää laitteisto, joka voisi muuntaa vahvan kasvihuonekaasun, metaanin, vähemmän vahvaksi hiilidioksidiksi navetassa. Kansainvälisen hankkeen Suomen osuutta vetävät Valio ja VTT.

    Tuomas Rantala (oik.) ja Heikki Salminen mittasivat kaasupitoisuutta VIP-karsinassa eli alueella, joka on varattu pian poikiville ja juuri poikineille lehmille. Siellä ne saavat osakseen erityishuomiota.
    Tuomas Rantala (oik.) ja Heikki Salminen mittasivat kaasupitoisuutta VIP-karsinassa eli alueella, joka on varattu pian poikiville ja juuri poikineille lehmille. Siellä ne saavat osakseen erityishuomiota.  Kuva: Jarno Mela

    Tutkimuskohteeksi valikoitunut Arvelan tilan navetta on melko uusi, tilava ja viihtyisä.

    Kun Timo Arvela 20 vuotta sitten siirtyi tilan jatkajaksi, parsinavetassa oli 25 lehmää. 2006 rakennettiin 90 lehmän pihatto, jossa oli asemalypsy.

    2019 tilalle valmistui neljän robotin navetta, jonka toimivuuteen isäntäväki on erittäin tyytyväinen.

    Lypsäviä on nyt pari sataa. Navetta saadaan täyteen kevään aikana.

    Keskituotos on 11 000 kiloa energiakorjattua maitoa lehmää kohti vuodessa. Tavoitteena on 12–13 tonnia.

    "Navetassa on nyt niin hyvät olosuhteet, että tuotosta on helppo nostaa", Timo Arvela arvioi. Yksi keino on määrätietoinen jalostusohjelma.

    Lehmien hyvinvointia lisäävät muun muassa 15 vaakatasopuhallinta, jotka vähentävät eläinten lämpöstressiä.

    Käytävät ovat väljiä ja makuuparret tilavia. Makuuparsissa on tuplapedit.

    Pian poikiville ja äsken poikineille on oma olkipohjainen VIP-osasto, jossa ne saavat erikoishuomiota.

    Umpilehmät ja nuorkarja majoittuvat vanhassa pihatossa.

    Vasikat kasvatetaan ulkona igluissa. Ne ovat erittäin terveitä, mutta kuivituksen aiheuttama työmäärä on suuri. Nyt pariskunta pohtiikin vasikkalan rakentamista.

    Peltoa on sopimusaloineen käytössä 250 hehtaaria. Rehunteossa käytetään sekä omaa kalustoa että urakoitsijaa.

    Tilalla on käytössä lannan separointi. Sen ansiosta lanta pystytään hyödyntämään täysipainoisesti omilla pelloilla.

    Tilalla on isäntäparin apuna yksi vakituinen työntekijä. Kesäksi palkataan lisäkäsiä.

    Lomituspalvelua käytetään oman jaksamisen turvaamiseksi paljon. Aikaa pitää jäädä myös pojille, 8-vuotiaalle Teemulle ja 6-vuotiaalle Tomille.

    Tällä laitteella voidaan mitata kymmeniä eri kaasuja sekä pienhiukkasia.
    Tällä laitteella voidaan mitata kymmeniä eri kaasuja sekä pienhiukkasia. Kuva: Jarno Mela

    Milloin täällä hurisee laite, joka muuntaa metaanin hiilidioksidiksi? Ja mihin sen toiminta perustuu?

    Apuna aiotaan käyttää niin sanottua kylmäplasmatekniikkaa.

    Kylmäplasma kuulostaa oudolta, mutta sitä on monissa arkisissa asioissa ja ilmiöissä, kuten loisteputkissa tai taivaalla luomassa revontulia, erikoistutkija Johanna Kihlman VTT:stä kertoo.

    Kylmäplasmaa hyödynnetään metaanin hajottamiseen siten, että navettailman sisältämiä kaasumolekyylejä viritetään reagoimaan metaanin kanssa.

    Reaktio ei tapahdu navettailmassa vaan ilmaa imetään laitteeseen, jossa metaani sitten hajoaa, Kihlman selventää. Tällaisia laitteita ei vielä ole, mutta tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää niitä.

    "Ehkä tässäkin navetassa on sellainen neljän vuoden päästä."

    Lisää aiheesta
    • Heikki Salminen (vas) ja Tuomas Rantala Aeromon Oy:ltä mittasivat keskiviikkona metaania Timo ja Taija Arvelan navetassa Pöytyällä.

      Maidontuotanto | Lehmien päästämä metaani on vahva kasvihuonekaasu – nyt tutkitaan, voiko sen muuttaa hiilidioksidiksi navetassa

      Tilaajalle
    • Metaania syntyy maidontuotannossa lehmän pötsissä ruuansulatuksessa sekä maitotilalla lannan käsittelyn ja varastoinnin yhteydessä.

      Maatalous | Maidontuotannossa yksi päästöjen aiheuttaja on ylitse muiden — ja sen määrä on Suomessa pudonnut alle puoleen 60 vuodessa, kertoo tuore tutkimus

    • Uusi-Seelanti on iso maataloustuotteiden viejä. Maassa asuu viisi miljoonaa ihmistä, 10 miljoonaa nautaa ja 26 miljoonaa lammasta.

      Maatalouspolitiikka | Lehmien ja lampaiden röyhtäisyt verolle – Uusi-Seelanti suunnittelee karjan päästöjen verottamista ensimmäisenä maana maailmassa

    • Lehmä röyhtäilee metaania noin 400 litraa päivässä.

      Lehmien metaaniröyhtäilyt kuriin – rehuihin lisättävä aine pienentää päästöjä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Lypsyrobottien määrä kasvaa tiloilla. Viiden vuoden päästä robottitiloja ennustetaan olevan 1 800, kirjoittaa Erkki Holma. Kuvituskuva.
    Kolumni
    Erkki Holma

    Koneviesti | Maidon tuottaminen jää harvojen käsiin – ”Vaikka lypsy automatisoidaan, työmäärä ei paljoa vähene”

  • Veikko Jokitalo kehittää tilaansa talousosaajan silmin.

    Koneviesti | Talousmies maidontuottajana – Veikko Jokitalo panostaa talouden suunnitteluun ja arjen prosessien kehittämiseen

  • Koneviesti | Luken tutkimusnavetan uudistus vie lehmien ruokinnan uudelle tasolle

    Tilaajalle