Ensimmäinen säilörehusato epäonnistui täysin – sauvolaisviljelijä pohtii kokoviljasäilörehun tekoa

Ampolan maitotilalla Sauvossa ensimmäinen säilörehusato oli pettymys.

Kesän sademäärät ovat olleet Sauvon seudulla Suomen pienimpiä. Tilan isäntä Roope Lehtinen uskoo, että sekä pohjoiseen että länteen lähtiessä tilanne on parempi.

Ensimmäinen säilörehusato oli noin puolet normaalista. Korjuun jälkeen osalla pelloista on satanut noin 90 milliä, toisilla vain vajaa 50 milliä. Pellot ovat edelleen kuivuudesta haljenneita.

Toisen säilörehusadon teko on alkamassa vielä tällä viikolla, jos sääolosuhteet ovat otolliset.

”Toinenkin säilörehusato on luultavasti vain noin puolet normaalista”, Lehtinen toteaa.

120 lypsylehmän ja 80 nuorkarjan tilalla säilörehulle olisi kipeä tarve. Tilanne on hankalampi kuin koskaan ennen.

Haastavat viime vuodet ovat aiheuttaneet sen, että säilörehuvarastot ovat nyt tyhjät. Varastot tyhjenivät kesäkuun alussa, ja karkeaa rehua on ollut pakko ostaa ulkoa.

”Tilanne olisi vielä siedettävä, jos varastossa olisi puskuria. Nyt ne on kuitenkin kaikki syöty”, Lehtinen toteaa.

Lehtinen harkitsee kokoviljasäilörehun tekoa kaurasta, jota on kasvamassa vajaa 10 hehtaaria. Jos toisen säilörehusadon korjuun jälkeen siiloon jää tyhjää, ensi viikolla kaurasta tehdään kokoviljasäilörehua.

Ensimmäinen säilörehusato riittää noin kolmeksi kuukaudeksi eli lokakuulle asti.

Kokoviljasäilörehukaan ei pelasta tilannetta: kaurasato kattaisi vain vajaa viisi prosenttia vuotuisesta rehun tarpeesta. Kauran tekeminen rehuksi myös pienentää puitavaa satoa, jolloin viljaa pitäisi ostaa talvella.

Syytä hätäilyyn ei kuitenkaan ole. Toiveet kohdistetaan kolmanteen säilörehusatoon. Kesää on vielä jäljellä.

”Kolmas säilörehusato tehdään yleensä syyskuun puolivälin paikkeilla. Toivottavasti talvi ei ole aikainen”, Lehtinen toivoo.

”Jos rehu loppuu, voi olla, että joudumme ruokkimaan lypsylehmille talvella huonompaa rehua. Jollain ne on kuitenkin syötettävä”, hän jatkaa.