Pontus Franzen pohtii, ovatko nuoret enää kiinnostuneita perunasta. Kuva: Pasi Leino
Katso video: Varhaisperunasato valmistui täydellisesti lakkiaisiin ja juhannukseksi – juhannusherkun asema on järkkynyt viime vuosina
Useat viljelijät lopettavat varhaisperunan viljelyn kannattamattomuuden takia.TilaajalleNauvo
Perunan nosto saadaan Franzenin tilalla Nauvossa keskiviikkona valmiiksi. Kuva: Pasi LeinoVarhaisperunan viljelijä Pontus Franzen Paraisten Nauvosta kertoo, että varhaisperunakausi onnistui lopulta melko hyvin.
Ensimmäiset istutukset tehtiin huhtikuun 11. päivä. Kylmistä säistä ja myöhäisestä keväästä huolimatta ensimmäiset varhaisperunat saatiin nostettua pari päivää ennen lakkiaisia eli juuri täydelliseen aikaan. Keskiviikkona 22.6. nostettiin viimeiset perunat juhannuspöytiin.
”Varhaisperunasesonkiin kuuluu kaksi tärkeää viikonloppua eli lakkiaiset ja juhannus. Ja jos varhaisperunaa saadaan molempina, niin se on hyvä.”
Onnistuneen sadon lisäksi kasvustot ovat olleet tilalla poikkeuksellisen terveitä. Yleensä joka vuosi jollain lajikkeella on joku tauti, mutta tänä vuonna ei ole ollut mitään.
Franzenilla on yhteensä kahdeksan hehtaaria varhaisperunaa. Timo on suosituin lajike ja sen lisäksi viljelyssä on Siikliä, Colombaa ja Carreraa.
”Lajikkeiden välillä on ollut eroja esimerkiksi mukulamäärissä. Tänä vuonna Timo onnistui hyvin.”
Varhaisperunan tukkuhintaan vaikuttaa lajikkeet ja nostotapa. Tällä hetkellä koneella nostetun tuottajahinta on noin 1,25 euroa kilolta. Kustannuskriisi on vaikuttanut myös varhaisperuna-alaan, ja hintaa pitäisi pystyä nostamaan jatkossa. ”Hinnannousu ei ole viime vuosina pysynyt inflaation vauhdissa.”
Suurin osa sadosta menee tukun kautta kauppoihin. Tänä vuonna Franzenin tilalla myös kokeillaan ensimmäistä kertaa puotimyyntiä. Saariston rengastien varrella olevasta itsepalvelupuodista voi ostaa varhaisperunaa muutaman kilon pusseissa.
”Meidän tilalla tämä on ainakin tällä hetkellä kannattavaa. Varhaisperunamarkkinoilla pitää aina olla ensimmäisten joukossa. Suomeen tuodaan keväällä paljon ruotsalaista perunaa, jonka kanssa kotimaisen pitää kilpailla. Mielestäni suomalainen peruna on paremman makuista kuin ruotsalainen.”
Varhaisperunan viljelijöitä on Franzenin mukaan lopettanut lähialueilta useita viime vuosina.
Erikoisviljely on työlästä ja työstä pitäisi saada palkkio tehdyn työn mukaan. ”Suuri osa työstä, kuten harsojen laittaminen, tehdään pitkälti käsin. Lisäksi huhti–toukokussa tehtävät yötyöt, kuten hallakastelu, vievät paljon aikaa ja energiaa ja lisäävät kustannuksia.”
”Varhaisperunaan pitää satsata koko ajan 110 prosenttia ja olla jatkuvasti panostamassa lisää, mutta silti viljely ei välttämättä ole kannattavaa kaikille”, Franzen harmittelee.
Varhaisperuna on perinteisesti kuulunut suomalaiseen juhannuspöytään, mutta nykyään se ei enää ole itsestään selvää. Franzen miettii, ovatko nuoret eivät ole ylipäätään samalla tavalla kiinnostuneita perunasta kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten.
Viime kesänä alaa vaivasi myös ylitarjonta. Kaupoissa oli edelleen ruotsalaista varhaisperunaa, kun kotimainen valmistui.
Nostokaudella Franzenilla on töissä yleensä noin kuusi työntekijää. Kausi kestää vain kolmisen viikkoa, mikä tuo haasteita työvoiman saatavuuteen. ”Monet nuoret toivovat pidempää työsuhdetta. Osittain sen vuoksi päätimme viime vuonna aloittaa myös mansikan viljelyn, sillä sen satokausi on varhaisperunan jälkeen.”
Lue lisää:
Varhaisperunan tarjonta kasvaa, pääsato saadaan juhannusmarkkinoille
Kotimainen varhaisperuna ehtii lakkiaispöytään ‒ varhaiskaalin sato jopa pari viikkoa myöhässä
- Osaston luetuimmat
