Villisikojen maataloudelle aiheuttamat tuhot jäävät Suomessa korvaamatta

Maailmanlaajuisesti villisika on yksi eniten maataloudelle haittaa aiheuttavista nisäkkäistä. Villisika on sekaravinnon käyttäjä, jolle kelpaa ateriaksi lähes mikä tahansa eloperäinen aines.

Herkän hajuaistinsa avulla villisika tonkii kärsällään maasta esiin herkkuja. Sille maistuvat niin erilaiset juuret, mukulat, versot, marjat, hedelmät kuin sienetkin. Villisika syö mieluusti myös esimerkiksi kastematoja, kotiloita ja toukkia. Sille kelpaavat myös esimerkiksi pikkujyrsijät.

Ruotsissa villisiat ovat tuhonneet peltojen lisäksi kärsillään jopa jalkapallokenttiä ja hautausmaita.

Suomessa villisian aiheuttamat tuhot eivät ole toistaiseksi äityneet pahoiksi. Kattavin ja tuorein analyysi aiheesta Suomen osalta on Luonnonvarakeskuksen tekemä kansainvälinen tutkimus.

Tutkimus toteutettiin kyselynä, joka kohdennettiin tiheimmän villisikakannan alueella asuville Itä-Suomen ja Itäisen Uudenmaan maanviljelijöille vuonna 2020. Koko kyselyn täytti yhteensä 165 vastaajaa.

Tuloksista ilmenee maataloustuottajien itsensä raportoimien viljelysvahinkojen luonne ja euromääräinen arvio.

Haittoja ilmoittaneiden vastaajien keskuudessa villisikavahinkojen mediaaniarvo oli 224 euroa vuonna 2020. Yksittäisillä viljelijöillä summa saattoi kohota kuitenkin aina 20 000 euroon asti. Taloudelliset vahingot painottuivat itärajalle Etelä- ja Pohjois-Karjalaan. Välittömät vuotuiset vahinkokustannukset Kaakkois-Suomessa arvioitiin olevan noin 990 000 euroa.

Villisian mylläämää peltoa. Kuva: Heli Junttila

Villisian aiheuttamia maatalousvahinkoja ei Suomessa korvata.

”Riistavahinkolaissa on säädetty korvattavaksi vain sellaisten riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja, joiden metsästämiseen tarvitaan metsästyslain mukainen lupa”, Ruokaviraston erityisasiantuntija Katriina Mattila toteaa.

Poikkeustapauksessa laki antaa mahdollisuuden muidenkin riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen, mutta se edellyttäisi valtioneuvoston asetusta.

”Tiettävästi tätä pykälää ei ole koskaan sovellettu”, Mattila sanoo.

Ruokaviraston mukaan viime vuosina ei ole tullut juurikaan kysymyksiä villisikavahinkoihin liittyen. Yleisimmin vahingot keskittyivät viljapelloille ja niistä ennen kaikkea kauraan ja vehnään. Viljojen ohella vahinkoja kärsivät myös rehuheinä, kumina, herne, peruna, öljykasvit ja härkäpapu.

Suorien viljelysvahinkojen lisäksi syntyi myös muita vahinkoja sikojen tonkiessa esimerkiksi ojia umpeen.

Villisian jälkiä metsämaassa. Kuva: Eija Vallinheimo

Villisikojen aiheuttamat metsävahingot olivat kyselyn mukaan harvinaisia. Kyselyssä niitä ilmoitti 13 prosenttia metsätaloutta harjoittavista vastaajista.

Kymenlaaksossa Erkki Pentinniemi on arvioinut keinovalon käyttöön aiemmin haettuihin poikkeuslupia varten, että alueen metsätuhot kohoavat vuodessa noin 500 000 euroon nykyisellä sikakannalla. Hän arvioi, että menetykset voivat kasvaa, jos villisikakanta kasvaa nykyisestä.

Pentinniemen mukaan villisikojen aiheuttamia haittoja talousmetsille ei vielä Suomessa tunnisteta täysin.

Villisika viihtyy tiheissä kuusikoissa, jossa sille on tarjolla sopivaa ravintoa ja suojaa. Vahingot painottuivatkin kuusikoiden juurivahinkoihin, koska villisiat tonkivat juuriversoja ravinnokseen. Kuusi on herkkä juuristovaurioille, jolloin myytävän puun hinta romahtaa.