Nurmista rahaa kasvinviljelytiloille kaasuna tai kamelin rehuna?

Nurmien uusia hyödyntämistapoja mietitään parhaillaan useammissa kehittämishankkeissa. Pohjois-Savossa etsitään konseptia, jolla nurmesta saataisiin kannattavasti biokaasua. Biokaasua pelloilta -hankkeen vetäjä, luomukarjatilan yrittäjä Esko Rissanen uskoo, että nurmesta saadaan yksi raaka-aine Leppävirran Riikinnevalle mahdollisesti rakennettavaan, nestemäistä biokaasua tuottavaan laitokseen.

”Olemme kartoittaneet Leppävirran, Varkauden, Joroisten ja Pieksämäen alueen maatiloja. Tällä hetkellä jo 70 maatilaa on ilmoittanut kiinnostuksensa tuottaa nurmea biokaasulaitokselle. Näillä tiloilla on 2 000 hehtaaria biokaasunurmelle sopivaa peltoalaa.”

Rissanen kertoo, että viljelijät ovat ottaneet biokaasusuunnitelmat ilolla vastaan.

”Monet tilat ovat lopettaneet kotieläintuotannon, mutta niillä on edelleen taito ja koneet nurmien viljelyyn. Biokaasunurmen tuottaminen parantaisi kyseisten tilojen kannattavuutta. Kannattavuutta parantaa myös se, että tilat saisivat laitokselta palautuksena arvokasta orgaanista lannoitetta.”

Biokaasulaitosta suunnitteleva energiayhtiö Wega Group Oy arvioi aluksi, että yli puolet laitoksen raaka-aineesta olisi lähialueelta kerättävää kotitalouksien biojätettä. Nyt näyttää siltä, että raaka-aineesta suurin osa tulisikin pohjoissavolaisilta pelloilta. Laitos aikoo käyttää syötteenä myös karjan lantaa.

”Wega Group toimittaa jo nyt nesteytettyä maakaasua laivojen, teollisuuden ja raskaan liikenteen polttoaineeksi. Hankkeen vahvuus onkin se, että tuotettavalle biokaasulle on jo valmiit myyntikanavat. Kumppanina laitoksen suunnittelussa on yksi maailman suurimmista energiayhtiöistä, BP, joten hanke on varsin vahvalla pohjalla”, Rissanen näkee.

Nurmen hankinta on edennyt niin pitkälle, että Rissanen on perustanut seitsemän viljelijäkollegansa kanssa Vienvi Oy:n, joka tekee viljelijöiden kanssa aiesopimuksia nurmen toimittamisesta laitokselle. Jos hanke etenee suunnitellusti, käynnistyy nestebiokaasun tuotanto vuonna 2026.

”Ostettavan nurmen hinnan osalta pyritään vähintään samaan kannattavuuteen kuin viljoilla on tällä alueella. Euroopan unionin RED II -direktiivin määräyksistä johtuen viherlannoitusnurmista ja suojavyöhykenurmista voidaan maksaa hieman parempaa hintaa kuin varta vasten biokaasulaitoksen tarpeisiin perustetuista nurmista.”

Humppilaan rakenteilla oleva nurmirehujalostamo on täysin uutta Suomessa. Vastaavia laitoksia on jo muissa maissa, joten toimivaa teknologiaa löytyy. Kaikki Golden Fields Factoryn tehtaassa jalostettavat rehutuotteet aiotaan viedä ulkomaille.

”Tuorerehu, säilörehu ja kuivaheinä kuivataan, paalataan ja pakataan merikontteihin. Lehmille, hevosille, lampaille ja kameleille tarkoitetun rehun määränpäinä ovat Lähi-Itä, Etelä-Korea ja Japani”, toimitusjohtaja Risto Uusitalo kertoo.

Viime vuonna perustetun yhtiön omistajana on virolainen Golden Fields Oü.

”Vastaava laitos toimii kannattavasti jo viidettä vuotta Virossa ja uusi laitos aloittaa juuri Liettuassa.”

Lounais-Hämeen Humppila valikoitui jalostamon paikaksi siksi, että alueella on paljon nurmentuotantoon sopivaa peltoalaa. Humppilasta on myös hyvät yhteydet Rauman ja Helsingin konttisatamiin.

Uusitalo lupailee sopimuskumppaneille nurmen viljelystä vastaavaa tuottoa kuin rehuohrasta.

”Olemme valmiita tekemään sopimuksia reilun sadan kilometrin säteellä Humppilasta sijaitsevien maatilojen kanssa. Toivomme, että jalostamolle toimitettavia nurmia kylvettäisiin tulevana keväänä. Kun tehdas saavuttaa täyden kapasiteetin, tarvitsemme raaka-ainetta 20 000 hehtaarin alalta. Tämän vuoden syksyllä otamme vastaan jo kuivaheinää ja säilörehua.”