Valvontatarkastukset ovat luomutilalla arkipäivää, mutta tätä tapausta vastaavaa ei ole tähän mennessä koettu, toteaa Risto Tikkanen. Kuva: Timo Villanen
Tuen takaisinperintä yhdeksän vuotta tarkastuksen jälkeen tyrmistyttää luomutuottajaa: ”Viljelijällä ei tunnu oikeusturvaa olevan”
Ruokavirasto voi periä tukia takaisin jopa vuosikymmenen takaisten tarkastusten perusteella. Pohjoissavolaisen tuottajan tapaus paljasti, että ely-keskuksessa on ollut epäselvyyttä alle sadan euron summien takaisinperinnästä.Tilaajalle
Risto Tikkanen hämmästelee tuottajan kohtelua tuen takaisinperinnässä. Tukikäytännöt ovat miehelle tuttuja, sillä hänellä on ollut emolehmätila vuodesta 1991. Nyt lauman kunkkuna on nelivuotias Riemu-sonni. Kuva: Timo VillanenLapinlahtelaisen Risto Tikkasen emolehmätilalle tehtiin syyskuussa 2014 täydentävien ehtojen valvontatarkastus, jonka yhteydessä tarkastaja totesi yhden naudan puuttuvan. Tämän valvonnassa todetun puutteen johdosta ely-keskus toimitti Tikkaselle erityisympäristötuen takaisinperintäilmoituksen helmikuussa 2023, lähes yhdeksän vuotta tarkastuksen suorittamisen jälkeen.
Tikkanen otti yhteyttä MT:n toimitukseen ihmetellen kohtuuttomana pitämäänsä tilannetta.
”Tuntuu aivan käsittämättömältä, että näin pitkän ajan kuluttua lähetetään takaisinperintäilmoitus. Laskut vanhenevat kolmessa vuodessa, mutta viljelijältä voidaan vaatia maksuja vielä yhdeksän vuotta myöhemmin.”
Samoin Tikkanen hämmästelee sitä, että 86,72 euron summaa lähdetään ylipäänsä perimään.
”Tietääkseni kymmenien eurojen takaisinperintää ei edes yleensä panna täytäntöön, ja nyt virasto vaatii näin pientä summaa vuosien takaa”, hän huomauttaa.
Tarkastuksen aikana Tikkasen luomutuotantotilalla oli kolmisenkymmentä emolehmää. Kadoksissa ollut, laitumelta karannut eläin löytyi seuraavana kesänä suonsilmäkkeeseen menehtyneenä.
”Ei tässä näin pitkän ajan jälkeen tarkasti muista vuosien 2014–2015 tapahtumia. Muistaakseni mitään ilmoitusta kadonneen lehmän löytymisestä en tehnyt siinä vaiheessa. Myöskään virastosta ei ole ennen tätä ilmoitusta asiaan palattu.”
Risto Tikkanen otti kirjeen johdosta yhteyttä ely-keskukseen annetussa viikon vastineajassa.
”Tuli kerrottua ajatukset monisanaisesti, sen verran tuohtunut asiasta olin. Eihän tällaisen 87 euron kohdalla ole kyse summasta, vaan periaatteesta. Viljelijällä ei tunnu oikeusturvaa olevan”, Tikkanen lataa.
Lähes vuosikymmenen ajan sammaloituneen kadonneen lehmän tapaus oli jäänyt ely-keskukselta käsittelemättä. Tuen takaisinperintä tuli lopulta helmikuussa 2023. Laskut vanhenevat kolmessa vuodessa, mutta viljelijältä voidaan periä maksuja yhdeksän vuotta myöhässä, hämmästelee tuottaja. Kuva: Timo VillanenMaataloustukien valvontaa ohjaa ja hallinnoi Ruokavirasto. Ruokaviraston yksikönjohtaja Riitta Tevaniemi pitää Tikkasen tapausta poikkeuksellisena.
”Tuntematta tapausta tarkemmin arvioin, että kyseinen tarkastus on jäänyt käsittelemättä epähuomiossa. Harvemmin olen näin pitkästä viiveestä kuullut, eikä sellaista saisi tapahtua”, hän sanoo.
Vanhojen tukien takaisinperintä on normaali käytäntö, mutta viive valmistuneen tarkastuksen ja perinnän välillä on yleensä huomattavasti lyhyempi.
”Tukien vanha järjestelmäsovellus suljetaan syksyllä ja tähän liittyen Ruokavirasto on nyt kehottanut yt-alueita ja ely-keskuksia toimeenpanemaan käsittelemättömät takaisinperinnät. Vuosien 2018–19 tukia koskevia päätöksiä voi olla enemmänkin käsittelemättä”, Tevaniemi sanoo.
Alle sadan euron takaisinperinnät on voitu päättyneellä rahoituskaudella jättää toimeenpanematta pois lukien juuri täydentävien ehtojen valvonnassa todetuista puutteista johtuvat perinnät, jotka on pantava täytäntöön summasta riippumatta, sentilleen. Tevaniemen mukaan alkaneella rahoituskaudella enintään sadan euron summat voidaan jättää perimättä kaikissa tukimuodoissa.
”Tuen saajalla on kuulemiskirjeen jälkeen, ennen päätöksen tekemistä, mahdollisuus vastineeseen. Ely-keskukselle kannattaa näissä tilanteissa aina antaa selvitys tapahtuneesta”, Tevaniemi muistuttaa.
Risto Tikkanen on nähnyt viljelijäuransa aikana paljon ja tuntee tukikäytännöt. Tilalle syntyy keväällä yhdeksässadas vasikka. Tikkanen hoitaa karjaa puolisonsa Paula Murtomäen kanssa. Kuva: Timo VillanenKirjeen toimittaneen Pohjois-Savon ely-keskuksen hallintojohtaja Kari Kokkonen toteaa asiassa olleen kyse tavanomaisesta hallinnollisesta menettelystä, mutta pahoittelee samalla tilannetta ja toteaa sen johtuvan ely-keskuksessa tehdystä virheestä.
”Ei näin pitkää viivettä saisi tapahtua. Komission asettama tavoite on, että päätös tehdään 18 kuukauden määräajassa. Ymmärrän kirjeen aiheuttaman mielipahan. Arvaukseni on, että valvontatarkastuksen aikana on vallinnut epäselvyys siitä, peritäänkö alle sadan euron summia. Tästä johtuen päätös on jäänyt tarkastuksen jälkeen tekemättä. Nyt Ruokaviraston kehotuksen mukaisesti joukko käsittelemättömiä alle satasen takaisinperintää koskevia kuulemiskirjeitä on sitten lähtenyt tuottajille. Päätökset asiassa tehdään lähipäivinä. Ne eivät välttämättä ole kuulemiskirjeen kaltaista ikävää luettavaa”, Kokkonen sanoo.
Kokkonen pitää EU:n takaisinperintäsäädöksiä epäselvinä.
”Takaisinperintä on tukimuodosta riippuen mahdollista 4–10 vuotta valvontatarkastuksesta, tai ohjelmakauden lopulliseen päättymiseen saakka. Asetuksen yksityiskohtiin jää tulkinnanvaraa”, hän summaa.
Juttu on osa Tilaajan toive-sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoille merkityksellisiä aiheita.
- Osaston luetuimmat
