Hirmuiset pakkaset ja ohut lumipeite – näin syysviljat voivat
Suomessa on nyt vähemmän lunta kuin esimerkiksi Puolassa.Tilaajalle
Pakkasten ansioista peltoja on myös kalkittu alkuvuonna ahkerasti. Arkistokuva. Kuvituskuva. Kuva: Markku VuorikariPakkasmittari on alkuvuoden aikana laskenut meillä Suomessa usein jopa 30 miinusasteeseen ja lämpötila on pysytellyt pitkiäkin aikoja kahdenkymmenen pakkasasteen paikkeilla.
Tämä pistää pohtimaan, kuinka syysviljat ovat pärjänneet, kun lumipeite on suuressa osassa maata, noin kahdessa kolmasosassa, hyvin ohut.
”Ne voivat hyvin. Meillä oli onnea siinä suhteessa, että maa ehti jäätyä hyvin ennen suojaavan lumen tuloa. Routa ulottuu nyt jo hyvinkin 30-40 senttiin, kyntöanturan alle”, toteaa MTK:n vilja-asiamies Max Schulman.
”Esimerkiksi vehnän kasvupiste on alhaalla ja suoja on hyvä.”
Maan jäätymisellä ennen lumen tuloa on merkitystä sen vuoksi, että jäätymisen ansiosta ohut lumipeite ei ole lähtenyt sulamaan. Lumipeite jäi, eivätkä lämpötilat ole nousseet niin, että vaaraa jääkannesta olisi syntynyt.
”Höttöinen lumi suojaa hyvin kasvustoja, jotka pääsivät hyvään kasvuvauhtiin ennen pakkasten tuloa. Esimerkiksi vehnän kasvupiste on alhaalla ja suoja on hyvä.”
Sen sijaan paikoitellen voi olla, että syysrapsi ei saa riittävää suojaa, sillä sen kasvupiste on ylempänä.
Vaikka toistaiseksi syysviljat voivat hyvin, voi tilanne muuttua talven mittaan.
”Jääkansi voi vielä syntyä keväämmällä, jos lumi sulaa nopeasti.”
Pakkaset ovat olleet kirpakoita myös Mustanmeren alueella, Ukrainassa ja Venäjällä.
”Sielläkään syysviljakasvustot eivät ole kärsineet. Lumipeitettä on juuri sen verran, että se antaa suojaa.”
Mustanmeren alueella ei sen sijaan syksyisen kuivuuden vuoksi kylvetty syysviljoja aivan yhtä paljon kuin tavanomaisena vuonna.
”Romanian ja Unkarin vehnäalueilla on hyvä lumipeite. Samoin Puolassa, sinne lumi tuli aiemmin kuin meille ja sitä on itse asiassa enemmän kuin täällä”, Schulman kertoo.
Lännempänä Euroopassa ei ole suojaavaa lumipeitettä, mutta siellä ei ole ollut kovia pakkasiakaan.
”Keski-Euroopassa on ollut tavanomainen talvi. Siellä satoi syksyllä kyllä tietyillä alueilla paljon, mutta vettä ei ole tullut liikaa, kuten viime vuonna.”
Kohta saadaan kuulla ensimmäisiä ennusteita vuotuisesta kokonaissadosta.
”Eteläisellä pallonpuoliskolla on jo korjattu ensimmäinen sato ja toinen kylvetty.”
Säätyyppien vaihtelut tulevat vaikuttamaan yhä enemmän sadon onnistumiseen maailmanlaajuisesti ajatellen.
”Talvimyrskyt tulevat lisääntymään ja ne voivat pahimmillaan tehdä suurta tuhoa vehnäalueilla, joille ei sada lunta.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
