Syysvehnän ala voi nousta yli 100 000 hehtaariin – uusien ja suosittujen lajikkeiden siemenet kutakuinkin myyty

Syysvehnän kylvöala saattaa kasvaa roimasti tulevana syksynä. Jos kasvukausi jatkuu yhtä suotuisana kuin tähän saakka ja peltoa vapautuu, syysvehnää saatetaan kylvää jopa 100000 hehtaaria, miettii toimitusjohtaja Antti Ollila Tilasiemenestä.

Ollilan mukaan uusien ja suosittujen syysvehnälajikkeiden siemenet on kutakuinkin myyty. Loppu riippuu nyt siitä, miten isoksi sato muodostuu ja minkä verran kasvamassa olevaa satoa uskalletaan myydä. Uusien syysvehnälajikkeiden siemen on kasvavan sadon varassa.

Ollila kertoi syysviljatilanteesta heinäkuun lopulla Tilasiemenen peltopäivässä Salon siementilalla Loimaan Mellilässä.

Rehuviljaksi viljeltävää ruisvehnää talvehtii rukiin veroisesti. Koeruuduilta on korjattu parhaimmillaan 11 tonnin hehtaarisatoja.  Kuva: Veikko Niittymaa

Ollila povaa yli 100 000 hehtaaria syysvehnää. Siihen on ylletty kerran, vuoden 2021 syksyllä. Talvituhojen takia vain kolmasosa kylvöksistä säästyi.

Syysviljat kiinnostavat kevätviljoja isomman satopotentiaalin ansiosta. Samoin kevään alkukasvu on huomattavasti edellä kevätviljoja. kuten tänä kesänä nähtiin. Syysviljat tasoittavat myös työhuippuja.

Myös rehuksi käytettävä ruisvehnä kiinnostaa etenkin karjatiloja ison satopotentiaalin ansiosta. Ruisvehnä talvehtii syysvehnää varmemmin ja on talvenkestoltaan rukiin veroinen. Rukiin ala pysynee runsaassa 20 000 hehtaarissa sen mukaan, miten myllyt tarvitsevat sitä.

Ollila toivoo hyvää satoa kaikista viljoista. Varastossa on poikkeuksellisen vähän vanhaa siementä. Normisatokin riittäisi täyttämään tulevan syksyn ja ensi kesän siementarpeen.

Heinäkuun lopussa tilanne näytti valoisalta, mutta kasvukautta oli vielä reilusti yli kuukausi jäljellä. Kolean kevään ja myöhäisten kylvöjen takia korjuu uhkasi viivästyä, mutta hellejakson ansiosta pääosa kevätviljoistakin korjattaneen elokuussa, Ollila arvelee.

Tilasiemen järjesti pellonpiennartilaisuuden heinäkuussa Loimaalla. Lajikeuutuudet kiinnostavat muuttuvassa ilmastossa. Kuva: Veikko Niittymaa

Talvenkestävyys on ykkösasia syysvehnissä, mutta laatuasiat nousevat sen rinnalle. Syysvehnän valkuaistaso pitäisi pystyä nostamaan yli kahdentoista ja mielellään 13 prosenttiin. Lajikevalinnalla on merkitystä, mutta se ei riitä, Ollila miettii.

Tilasiemenellä on koeruutuja kolmella paikkakunnalla, mutta viime syksy oli Orimattilassa niin märkä, että kylvöistä jouduttiin luopumaan. Salonkin tilalla Loimaalla syysviljat kylvettiin vasta 23. syyskuuta, mikä on aivan liian myöhään syysohralle ja rukiille. Leuto ja helppo talvi pelasti, ja kaikki syysviljat voivat hyvin.

Ollilan mukaan talvi oli oikeastaan huono syysvehnän viljelykokeiden kannalta, kun kaikki 39 lajiketta talvehtivat ongelmitta, eikä eroja talvenkestävyydessä saatu esiin. Jopa talvituhoille herkät syysohrat pärjäsivät talven yli.

Koeruuduilta haetaan osviittaa uusien lajikkeiden löytämiseen. Tarjolle tulleita lajikkeita testaan kahdesta kolmeen vuotta omilla ruuduilla Loimaalla, Mustiossa ja Orimattilassa. Jos ominaisuudet ovat kunnossa, lajike voidaan viedä virallisiin lajikekokeisiin. Muutama omissa kokeissa oleva lajike on jo ilmoitettu eteenpäin, Ollila sanoo.

Omilla koeruuduilla rikat torjutaan, mutta tauteja ei torjuta, eikä kasvunsääteitä käytetä, jotta lajikeominaisuudet saadaan esiin. Viljalajeissa on eroja, Ollila sanoo. Ohrien taudinkestävyys heikkenee viidessä vuodessa, mutta vastaavaa ei ole havaittu vehnillä.

Tanskalainen linjajaloste SJ S0903 kiinnostaa korkean valkuaispitoisuuden ansiosta. Lajike on menossa virallisiin lajikekokeisiin, Markku Salo Salon siemenpakkaamolta toteaa. Kuva: Veikko Niittymaa

Saksalaisen kasvinjalostajan KWS:n myyntipäällikkö Claus Nymand odottaa selkeää kasvua syysvehnän ja ruisvehnän aloissa, mutta myös syysöljykasveissa.

Viljelytekniikassa on harpattu eteenpäin ja viljelijät osaavat niksit paremmin kuin vielä vuosikymmen sitten. Muokkausta kevennettäessä pitää huolehtia siitä, ettei maa tiivisty. Etenkin ruis on herkkä, Nymand kertoo.

Nymandin mukaan syysohraa ei saisi kylvää liian aikaisin, jotta kasvupiste ei nouse korkealle ja altista kasvia talvituhoille.