Lypsykarjaa ruokittiin rehumaissilla: Näin paljon kustannukset tippuivat

Maissi kiinnostaa maidontuottajia, koska se tuottaa energiarehua nurmea edullisemmin ja siirtää työtä kesältä syksyyn.

Muita etuja ovat suuri sato yhdellä korjuukerralla, kuivuudenkestävyys ja mahdollisuus hyödyntää tehokkaasti tilan omaa lietelantaa.

Hämeenlinnassa lammilaisella Rokkilan tilalla viime vuonna käytetystä seosrehusta keskimäärin noin 32 prosenttia oli aumaan säilöttyä maissia, 42 prosenttia nurmisäilörehua ja loput murskeviljoja, rypsirouhetta ja kivennäisiä.

"Maissi on alentanut rehun kokonaiskustannuksia. Lehmille se maistuu siinä missä nurmikin", kertoo isäntäpari Annamari ja Tuomo Torttila. Tilalla maissia kasvatetaan tänä vuonna 37 hehtaarilla.

Lammilla on useampia rehumaissia viljeleviä maitotiloja, jotka tekevät keskenään yhteistyötä.

Rokkilan nuoret isännät Ilari sekä Tuomas Torttila urakoivat etenkin kylvöjä lähiseudulla. Kun urakointipalveluja saa läheltä, uuden kasvin aloituskynnys madaltuu.

Kolmesti kesässä korjattava nurmi vaatii poutajaksoja ja koneiden jatkuvaa liikettä, mutta maissi silputaan ja aumataan yhdellä kertaa. Sadonkorjuu on tehtävä viikon sisällä ensimmäisestä yöpakkasesta.

Ajettava niittosilppuri tuotiin käytettynä Saksasta vuonna 2018. Mukaan tarttui maissille tarkoitettu korjuupää. Nuoret isännät Ilari (vas.) ja Tuomas Torttila urakoivat tilan koneilla myös naapureiden maissisatoa.  Kuva: Lari Lievonen

Rokkilan tilalla maissin kuiva-ainesato on ollut olosuhteista riippuen 15–21 tonnia hehtaarilta. Vertailun vuoksi suomalainen nurmirehun kuiva-ainesato on huipputasolla jopa 10 tonnia, kuitenkin keskimäärin 4,5–6 tonnia hehtaarilta.

Kasvustoa lannoitetaan pitkälti tilan omalla lietelannalla, jota maissi vastaanottaa paljon nurmea enemmän. Kun maissipellot valitaan tilakeskuksen läheltä, hoituu työ ilman pitkiä ajomatkoja.

Pro Agrian laskelmat osoittavat, että maissirehun tuotanto on kiloittain vertailtuna ollut nurmirehua edullisempaa.

Rokkilan tilalla maissin tuotantokustannus ilman maataloustukia oli viime vuonna 11,2 senttiä kuiva-ainekiloa kohden, kun kahdesti korjatun nurmirehun vastaava kustannus nousi 16 senttiin.

Lehmää kohti laskettuna maissin vuosikustannus jäi 321 euroon, kun nurmella se oli 618 euroa.

Aika näyttää, tuleeko koko eteläisestä Suomesta rehumaissin maa. Kuva: Lari Lievonen

Maissin viljelyä harkitsevan on kuitenkin varauduttava perustamiskustannuksiin. Kylvöön tarvitaan sopiva kone ja ajosilppuriin erityinen korjuupää.

Lammin tapaisessa maissipitäjässä työtä voi teettää urakointina, mutta toisaalla konehankinnan kustannukset olisi kannettava itse tai yhteistyössä naapureiden kanssa.

Siemen maksaa toimittajasta riippuen 130–160 euroa hehtaarille. Aikaisen kylvön yhteydessä voidaan rivien päälle levittää maissitärkkelyksestä valmistettu kalvo, joka lämmittää maata ja nopeuttaa kasvuun lähtöä. Kalvoa on käytetty Rokkilan tilalla satotason nostamiseksi.

"Katetun kasvuston hehtaarisato on tutkitusti 3 500–4 000 kuiva-ainekiloa suurempi kuin avomaalle kylvetyn", sanoo Berner oy:n myynti- ja tuoteryhmäpäällikkö Jussi Peltonen.

Hyöty on kiistaton, mutta hinta korkea: kalvo maksaa noin 600 euroa hehtaaria kohden. Osa viljelijöistä on päätynyt kasvattamaan maissia avomaalla ilman kalvoa.

Sato jää silloin pienemmäksi, mutta menetystä voidaan kompensoida suuremmalla viljelypinta-alalla. Kylmempinä vuosina avomaalle kylvetyn maissin kuiva-ainesato on kokemusten mukaan jäänyt noin 10–11 tonniin hehtaarilta.

Tuomo Torttila esitteli Rokkilan maissiaumaa 10. syyskuuta järjestetyssä pellonpiennarpäivässä. Silputtu rehu on säilötty biologisilla säilöntäaineilla nurmen tapaan. Kuva: Lari Lievonen

Lypsykarjan ruokinnan kannalta maissi tuo rehuun runsaasti energiaa, mutta valkuaista siinä on vähemmän kuin nurmessa. Täydennykseksi voidaan turvautua valkuaislähteisiin, kuten rypsiin, herneeseen tai härkäpapuun

"Edullisinta olisi kuitenkin huolehtia samanaikaisesti syötettävän nurmirehun valkuaispitoisuudesta", sanoo Pro Agrian maidontuotannon asiantuntija Heli Ojala.

Rehusta tehtävien analyysien merkitys korostuu resepteistä päätettäessä.

MaKe-hankkeen ja Maitoyrittäjien yhteinen maissisäilörehun pellonpiennarpäivä järjestettiin Annamari ja Tuomo Torttilan tilalla Lammilla. Pro Agrian Heli Ojala (vas.) ja Henna Aapro laskivat tuotantokustannuksia. Kuva: Lari Lievonen

Rokkilan tilalla on nähty, että kun maissin osuus seosrehusta on kolmanneksen luokkaa, maidon tuotanto ja koostumus pysyvät muuttumattomina.

Esimerkiksi Virossa maissin osuutta on joillakin tiloilla kasvatettu huomattavasti suuremmaksi, mikä on laskenut maidon rasvapitoisuuden jopa alle 2,5 prosenttiin. Suomessa tuotosseurannan lehmät tuottivat viime vuonna keskimäärin 4,4-prosenttista maitoa.

Maissi sopii myös nuorkarjalle, mutta sen runsas energiapitoisuus ja vähäinen valkuainen rajoittavat määrät lypsylehmiä pienemmiksi.

Maissinviljelyn suurimmat riskit liittyvät olosuhteisiin.

Hallanarka kasvi voi etenkin kattamattomana kärsiä, jos kylvön jälkeen tulee kylmiä öitä. Myöhäinen korjuuajankohta taas edellyttää kantavia ja hyvin ojitettuja peltoja.

Aika näyttää, tuleeko koko eteläisestä Suomesta rehumaissin maa.

Samco-kylvökoneella voi levittää tärkkelyksestä valmistetun kalvon vastakylvetyn maissin päälle. Kalvon viime vuosina kohonnut hinta sai useamman tilan luopumaan maissi-innostuksesta, joten koneita on voinut löytää käytettynä myös kotimaasta, kertoo Ilari Torttila. Kuva: Lari Lievonen