Vastuullinen lääkkeiden käyttö tuottaa tulosta: Tuotantoeläinten antibiootteja myytiin poikkeuksellisen vähän

Suomessa käytetään vastuullisesti antibiootteja tuotantoeläimille, toteaa Ruokavirasto. Näitä antibiootteja myytiin viime vuonna toiseksi vähiten sitten vuoden 1995, jolloin Suomessa aloitettiin eläinten antibioottien myynnin seuraaminen.

Asia selviää Ruokaviraston, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean sekä Helsingin yliopiston julkaisemasta FINRES-Vet 2024 -raportista.

Raportin mukaan tuotantoeläimille tarkoitettujen antibioottien myynti väheni viime vuonna kolme prosenttia vuodesta 2023. Ihmislääketieteellisesti kriittisten antibioottien myynti oli erittäin vähäistä.

Yli kolme neljäsosaa tuotantoeläimille tarkoitetuista antibiooteista oli valmisteita, jotka annettiin eläinyksilölle. Loppuneljännes annettiin rehussa tai juomavedessä eläinryhmille.

Myyntitietojen lisäksi raportissa esitellään ensimmäisen kerran eläinlajikohtaisia antibioottien käyttötietoja. Niitä EU-valtioiden on pitänyt kerätä vuodesta 2023 lähtien.

Suomi aloitti tiedonkeruun keväällä 2022. Luotettavaa tietoa on toistaiseksi saatavissa kanoista ja kalkkunoista vuosilta 2023 ja 2024.

Molempina vuosina kalkkunoita lääkittiin vain penisilliinillä, samoin kanoja vuonna 2023. Viime vuonna kanoille käytettiin sekä penisilliiniä että tetrasykliiniä.

Siipikarjateollisuuden keräämien tietojen mukaan broilereiden tuotantoparvia ei ole hoidettu antibiooteilla vuoden 2010 jälkeen, raportissa kerrotaan.

Ruokaviraston kokoamien tietojen mukaan viime vuonna kokkidiostaatteja käytettiin ennaltaehkäisevinä loislääkkeinä pääasiassa broileri- ja kalkkunatuotannossa.

Kokkidiostaattien käyttö on kasvanut kymmenessä vuodessa 33 prosenttia mutta samaan aikaan myös siipikarjanlihan tuotanto ja broilereiden sekä kalkkunoiden määrä kasvanut merkittävästi.

Pääosin antibiootit tepsivät eläimistä eristettyihin bakteereihin.

Esimerkiksi kotimaisista tuotantoeläimistä eristetyillä salmonelloilla ei todettu antibioottiresistenssiä viime vuonna lainkaan.

Broilereista eristettyjen kampylobakteerien vastustuskyky siprofloksasiinille on vaihdellut vuosittain huomattavasti 2010-luvulta alkaen, raportissa kerrotaan.

Viime vuonna resistenssiä todettiin 10 prosentilla kampylobakteerikannoista, mikä on enemmän kuin aiemmin 2020-luvulla. Muille antibiooteille resistenssiä ei todettu lainkaan tai vain vähän.

Antibioottien entsyymejä hajottavia ESBL-bakteereita tutkittiin teurastetuissa broilereissa sekä vähittäismyynnin broilerin- ja kalkkunanlihassa.

Broilereissa ESBL-bakteereita todettiin yhdessä prosentissa tutkittuja näytteitä ja broilerinlihassa 0,3 prosentissa. Kalkkunanlihassa niitä ei todettu lainkaan.

Hyvä tilanne siipikarjassa näkyy myös siinä, että maahantuoduissa broileri-, kana- ja kalkkunaparvissa näitä bakteereita ei ole todettu lainkaan vuoden 2020 jälkeen, raportti kertoo.