Cornelia ja Michael Horsch tekivät Suomeen pikavierailun Turun Konekeskuksen kutsumina. Kuva: Veikko Niittymaa
Ilmasto ja Kiina huolettavat isoa maatalouskonevalmistajaa – jatkuva kasvu ei ole kestävän ideologian mukaista
Maailman suurimmaksi nousseen kylvökonevalmistajan johtaja puhuu ilmastonmuutoksesta ja ympäristön suojelemisesta ennemmin kuin koneiden kehittämisestä ja konemarkkinoista.Tilaajalle
Ruuan tuottamisesta tulisi pitää nykyistä parempaa huolta, jotta ruokaa riittää ilmastokriisin edetessä, miettii saksalaisen perheyhtiön toimitusjohtaja Michael Horsch. Kuva: Veikko NiittymaaSaksalaisen perheyhtiö Horschin perustaja ja pääomistaja Michael Horsch näkee ilmastonmuutoksen niin tärkeänä asiana, että hän nostaa sen kansainvälisen yrityksensä tekemisessä kärkeen. Ilmastoasiat ja luontokato puhuttavat Horschin mukaan kaikkialla.
”Ilmaston lämpeneminen on ykkösasia, kun koneita kehitetään.”
Suomessa Turun Konekeskuksen tilaisuudessa vierailleen Horschin yritys on onnistunut kasvamaan 40 vuodessa yhden miehen nyrkkipajasta miljardin euron ja 3 500 työtekijän konserniksi.
Ensimmäisen maatalouskoneen, suorakylvökoneen, Horsch rakensi vuonna 1981 isältä vuokraamassaan hallissa. Sitä käytettiin omalla tilalla, ja samaa oppia koneen tekemisestä ensin itselle on Horsch jatkanut.
”Emme ole sen parempia kuin muut, mutta ehkä kuuntelemme asiakkaita muita herkemmällä korvalla”, Horsch miettii ja tunnustaa olevansa puoliksi viljelijä. Myös seuraava polvi viljelee maata.
”Asiakasta ei saa jättää milloinkaan yksin. Jos koneeseen tulee vikaa, se pitää hoitaa saman tien. Mikään ei ole asiakkaalle sillä hetkellä sen tärkeämpää”, Horsch sanoo.
Yhtiö on kasvanut Horschin opeilla rakettimaisesti ja kuluva vuosi tulee olemaan historian paras. Ensi vuonna maatalouskoneiden kysyntä todennäköisesti laskee hieman, mitä Horsch pitää hyvänä asiana.
”On hyvä vetää välillä henkeä.”
Horsch nojaa pöydän reunaan ja miettii, että länsimainen jatkuvan kasvun ideologia ei toimi, se ei ole kestävää. Hän peräänkuuluttaa nykyistä vastuullisempaa toimintatapaa.
Horsch kertoo olevansa huolissaan Kiinasta ja sen taloudesta. Maassa muhii massiivinen asuntokupla ja asuntoja on valtavasti tyhjänä. Toistaiseksi asuntojen hinnat eivät ole laskeneet, mutta talous suistuu raiteiltaan, jos niin käy.
Kiinan kehitystä on vaikea seurata, koska maa on lopettanut tilastojen julkaisemisen. Ruokaturvakaan ei siellä välttämättä ole niin hyvällä tolalla kuin uskotellaan. Takana on kolme heikkoa satoa, Horsch kertoo.
Hän kyseenalaistaa myös USA:n maatalousministeriön tilastot. Vielä vuosikymmen sitten ne kertoivat luotettavasti maailman sadosta ja sen riittävyydestä, mutta nyt poliittiset päämäärät näyttävät ohjaavan tilastontekijöitä. Viljan hinnat halutaan pitää alhaalla.
”Näyttää siltä, että ruuasta on jo pulaa.”
Michael Horsch kritisoi EU:n maatalouspolitiikkaa ja Green Dealia, joka hänen mielestään tähtää tuotannon alentamiseen. Kuva: Veikko NiittymaaHorsch puhuu salintäydelle yleisölle kiihkeästi ilmastonmuutoksesta ja siitä, mitä se tarkoittaa maataloudessa ja koneiden kehittämisessä.
Valkokankaalle ilmestyy maapallon lämpenemisestä kertova kuva. Pohjoiset alueet lämpenevät tropiikkia nopeammin. Pohjoismaat kuuluvat ilmastonmuutoksen hyötyjiin, jos hyötyjiä nyt ylipäätään on, Horsch pohtii.
Hän ennustaa, että peltojen hinnat ja vuokrat tulevat nousemaan Suomessa ja muualla Pohjois-Euroopassa, kun ruuantuotannon edellytykset heikkenevät muualla.
”Säiden ääri-ilmiöt yleistyvät ja saatamme nähdä pian Yhdysvaltoja piinaavia tornadoja Euroopassakin.”
Horsch kritisoi EU:n maatalouspolitiikkaa ja Green Dealia, joka hänen mielestään tähtää tuotannon alentamiseen. Se on vastuutonta tilanteessa, jossa ruuasta on yhä enemmän pulaa.
Maapallon väestönkasvu painottuu lähivuosikymmeninä Afrikkaan, missä ruokaturva on entuudestaan heikko.
”Minkälaisen viestin lähetämme Afrikkaan, jos nyt leikkaamme omaa ruuantuotantoa? Entistä useampi lähtee kohti pohjoista ja Eurooppaa.”
Horschin mukaan viljantuotantoa ja sen turvaamista ei voi sivuuttaa, kun ruuan riittävyydestä keskustellaan. 70 prosenttia päivittäisestä ruuan energiasta on viljaa.
Michael Horsch ideoi koko ajan uusia koneita ja ideoita kylvöön. Hän haastaa mielellään perinteistä viljelyoppia. Kuva: Veikko NiittymaaEsityksen lopuksi Horsch esittelee uusia ideoita kylvöön. Samalla hän haastaa perinteistä viljelyoppia. Kokeilussa on kylvökoneita, joissa vantaat ovat rinnakkain. Porrastus pilaa maan rakennetta. Hän arvelee, että kone on valmis tuotantoon muutamassa vuodessa.
Horsch on vannoutunut suorakylvön kannattaja, jonka mielestä kyntöaurasta voisi luopua. Keskeistä on saada jyvä tiiviisti kylvövaon pohjalle niin, että itämiselle on otolliset olot. Kylvösyvyys on toissijaista.
Vuosikymmen sitten Horsch kehitti kylvökoneen, joka pystyy kylvämään viljojen siemenet tarkasti maissin, soijan ja auringonkukan tapaan. Kone toimi kuten piti, mutta mitään hyötyä siitä ei ollut. Ajatus haudattiin.
Uusia ideoita muhii. Horschin mukaan maatalouskemikaalien käyttöä on mahdollista vähentää merkittävästi. Yhtiö testaa sähköistä rikkaruohon torjuntaa. Teho paranee, kun juuri ennen sähköshokkia kasvustoon ruiskutetaan sähkönjohtavuutta lisäävää liuosta.
Maaperän mikrobiologia kiehtoo Horschia, joka pitää kerääjäkasveja tärkeänä ja vielä niin, että käytetään monilajisia seoksia. Se parantaa maaperän luontaista vastustuskykyä tuholaista ja tauteja vastaan.
Tuholaisia ja tauteja vastaan räätälöidyt sieni- ja bakteeriviljelmät voivat olla seuraava iso askel. Niitä kokeillaan jo Brasiliassa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
