Boreal aikoo ottaa geenieditoinnin käyttöön
Suurta vallankumousta geenieditoinnin ei uskota kasvinjalostukseen tekevän, mutta se avaa uusia mahdollisuuksia.Tilaajalle
Boreal Kasvinjalostus aikoo tulevaisuudessa ottaa geenieditoinnin osaksi kasvinjalostusta. Yhtiö on lisännyt valkuaiskasvien jalostusta viime vuosina. Kuva: Kari SalonenAsetus uusista kasvinjalostusmenetelmistä hyväksyttiin kesällä EU:ssa. Sen myötä uudet genomitekniikat, kuten geenieditointi, pystytään ottamaan käyttöön EU-alueella noin kahden vuoden päästä.
Asetuksessa uusilla menetelmillä jalostetut kasvit jaetaan kahteen ryhmään.
Ensimmäisessä (NGT 1) ovat kasvit, joiden geneettiset muutokset olisivat voineet syntyä luonnollisesti tai perinteisiä jalostusmenetelmiä käyttäen. NGT tulee englannin kielen sanoista new genomic techniques.
NGT 1 -lajikkeita kohdellaan samalla tapaa kuin perinteisillä jalostusmenetelmillä kehitettyjä lajikkeita.
NGT1 -kasveiksi ei voida lukea kasveja, jotka on muunnettu sietämään rikkakasvien torjunta-aineita tai tuottamaan hyönteisiä torjuvia aineita.
Toiseen ryhmään (NGT 2) kuuluvat kasvit, joiden jalostuksessa on tehty monimutkaisempia muutoksia. Ne pysyvät nykyisen GMO-sääntelyn piirissä.
Uudet säännöt koskevat sekä EU:ssa tuotettuja kasveja että tänne muualta tuotuja. Kummankaan ryhmän kasveja ei saa käyttää luomuviljelyssä.
”Geenieditointi ei tule syrjäyttämään nykyisiä jalostuskeinoja, vaan on yksi lisä työkalupakkiin.”
Suomessa Boreal Kasvinjalostus aikoo ottaa geenieditoinnin osaksi kasvinjalostusta, kertoo kehityspäällikkö Outi Manninen Borealilta.
”Pari vuotta todennäköisesti vielä menee, että lainsäädäntö on asiasta valmis.”
Suurta vallankumousta Manninen ei geenieditoinnin usko kasvinjalostukseen tekevän.
”Geenieditointia koskevista jutuista mediassa voi saada kuvan, että geenieditointi toimisi niin vain nips naps, mutta todellisuudessa se ei ole niin.”
”Peltokasvin tärkeiden viljelyominaisuuksien taustalla on usein satoja geenejä. Geenisaksilla muokataan vain muutamaa geeniä kerrallaan.”
”Geenieditointi ei tule syrjäyttämään nykyisiä jalostuskeinoja, vaan on yksi lisä työkalupakkiin”, Manninen sanoo.
Boreal on ollut viisi vuotta mukana geenieditoinnin tutkimushankkeissa. Hankkeissa halutaan selvittää, mitä uusilla menetelmillä voidaan tehdä.
Genomivalinta on ollut Borealilla käytössä jo noin 10 vuotta. Se on tehnyt kasvinjalostukseen ison muutoksen.
Esimerkiksi uuden timoteilajikkeen jalostus kesti ennen 20 vuotta. Nyt se kestää noin 10 vuotta, kun genomivalinnalla pystytään ennustamaan jalostusarvoa tarkasti DNA:n perusteella.
Geeneihin liittyvät patentit ovat yksi vielä avoin kysymys.
Ihmetyökalu geenieditointi ei ole, mutta esimerkiksi kasvien taudinkestävyysominaisuuksiin sillä voisi saada sellaista parannusta, mitä muilla menetelmillä ei saisi, Manninen arvioi.
Toinen geenieditoinnin käyttökohde voisi kotimaisella kasvinjalostajalla olla kasvien laatuominaisuudet. Sillä voitaisiin vaikuttaa esimerkiksi proteiineihin tai rasvahappoihin.
Muun muassa poliitikot ovat hehkuttaneet geenieditoinnin mahdollisuuksia auttaa maanviljelyä sopeutumaan ilmastonmuutokseen.
Manninen toteaa, että kasvien kuivuuden tai märkyyden kestävyyteen ei geenieditoinnillakaan ole odotettavissa helppoja pikaratkaisuja. ”Mutta onneksi tutkimus etenee jatkuvasti näidenkin ominaisuuksien osalta.”
Toisaalta ilmastonmuutos todennäköisesti lisää kasvitautipainetta, johon uudet jalostusmenetelmät kyllä tuovat uusia ratkaisuja.
Geeneihin liittyvät patentit ovat yksi vielä avoin kysymys. Jos joku iso kasvinjalostaja on patentoinut jonkin geenin, eivät toiset saa sitä muuttaa.
”Geeniä sinänsä ei voi patentoida, ellei sen vaikutusta esimerkiksi teolliseen prosessiin tai taudinkestävyyteen ole tarkasti kuvattu”, Manninen tarkentaa.
Myös eri jalostustekniikoissa voi olla lisenssejä, jotka rajoittavat niiden käyttöä.
Kun Boreal tulevaisuudessa alkaa lajikejalostuksessa käyttää geenieditointia, itse tekninen geenisaksisuoritus aiotaan hankkia ostopalveluna muualta.
”Pieni yritys, kuten Boreal, ei voi tehdä kaikkea itse. Tekninen suoritus ostetaan muualta.”
Geenieditointi itsessään ei ole hirveän kallista, mutta se vaatii laajat taustatyöt, joista tulee kustannuksia, kuten nykyisinkin, Manninen sanoo.
Lisäksi geeneihin liittyvät patentit voivat tuoda kuluja.
Manninen ei usko, että geenieditoituja lajikkeita alkaisi kovin nopeasti tulla markkinoille ruuhkaksi asti.
Hän katsoo, että geenieditointi on joka tapauksessa erittäin tärkeä ja mahdollisuuksia avaava tekniikka, josta tullaan jatkossa merkittävästi hyötymään.
”Viljely-ympäristön muutoksissa huomioidaan myös EU-sääntelyn muuttuminen.”
Monet tällä hetkellä jalostusvaiheessa olevat kasvit tulevat viljelyyn 2030-luvulla. Mitä ominaisuuksia näihin ensi vuosikymmenen kasveihin on nyt haettu?
”Jalostuksessa satoisuus on ollut pitkään tärkein tavoite ja on edelleen, sillä viljelijä saa tulonsa tuotetuista kiloista. Nyt satovarmuuden merkitys on jalostustavoitteissa kasvanut”, Manninen kertoo.
”Viljely-ympäristön muutoksissa huomioidaan myös EU-sääntelyn muuttuminen. Torjunta-ainevalikoiman pieneneminen lisää tarvetta kehittää kasvien kestävyyttä esimerkiksi nokitauteja vastaan.”
Sadon laatuominaisuuksia kehitetään muun muassa elintarviketeollisuuden kanssa käytävän vuoropuhelun perusteella.
Valkuaiskasvien jalostusta on lisätty viime vuosina. Manninen sanoo, että esimerkiksi hyviä uusia hernelajikkeita on tulossa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
