

”BORLeena-kaurassa on sato ja huippulaatu samassa paketissa, BORReino on taas monitahoisten ohrien uusi satokuningas, BORHelga on markkinoiden satoisin aikainen laatuvehnä”, Boreal Kasvinjalostus Oy:n viljelyratkaisujen myyjä Johan Simola luettelee yrityksensä jalostamia uutuuslajikkeita, jotka kaikki alkavat BOR-etuliitteellä.
Uuden lajikkeen jalostamiseen ja markkinoille saamiseen menee edelleen aikaa noin kahdeksasta kymmeneen vuotta. Uudet lajikkeen harppaavat kuitenkin aiempaa selvästi suurempia askelia eteenpäin niin sadossa kuin laadussakin.
”Eläinjalostuksessa jo aiemmin käytössä ollut genomivalita on tehostanut jalostustyötä huimasti. Silti kenttätestaus ja siemenen lisäys markkinoiden tarpeisiin ottaa edelleen oman aikansa”, kehityspäällikkö Outi Manninen kertoo.
”Esimerkiksi satoisuuteen vaikuttaa 100-1000 eri geeniä.”
Hän kertoo, että uusia menetelmiä saatetaan saada jalostuksen käyttöön aivan lähiaikoina.
”EU pohtii nyt kantaansa geenisaksien käyttöön. Toivomme, että saisimme menetelmän työkalupakkiimme, mutta ei silläkään yksin ole saavutettavissa mullistavia tuloksia. Esimerkiksi satoisuuteen vaikuttaa 100-1000 eri geeniä.”
Geenisaksien avulla voidaan tehdä pieniä esimerkiksi laatuun tai kestävyyteen vaikuttavia muutoksia.
”Kaikkea ei yleensä voi saada. Jos lajikkeen valkuaispitoisuus on korkea, niin yleensä satoisuus ei ole niin hyvä. Ja toisinpäin”, Johan Simola toteaa.
Kasvinjalostus on kompromissien tekemistä. Sen ansiosta satotasot, viljan laatu ja laonkestävyys ovat kuitenkin nousseet huimasti viimeisten vuosikymmenten aikana.
Jokioisilla pääpaikkaansa pitävä Boreal Kasvinjalostus Oy on Suomen ainoa kasvinjalostukseen erikoistunut toimija.
”Jalostuksella on täällä pitkät perinteet. Tällä tontilla sitä on tehty yli sata vuotta, vaikka nimi onkin vaihtunut välissä”, muistuttaa koetoimintapäällikkö Juha-Pekka Mikkola.
”Suomalainen ruokaketju alkaa täältä. Siitä, että viljelijät käyttävät suomalaista”, toteaa yrityksen toimitusjohtaja Karri Kunnas.
Kotimaisen lajikkeen käytössä on olemassa muukin juju kuin kotimaisen työn tukeminen. Kasvit sopeutuvat monin eri tavoin vallitseviin olosuhteisiin kuten esimerkiksi valon määrään. Siksi eteläisemmillä leveyspiireillä jalostetut siemenet eivät välttämättä tuota toivottua tulosta Suomessa.
”Meidän lähtökohtamme on tuottaa takuuvarmaa laatua nimenomaan suomalaisille viljelijöille. Toki mielellämme myös viemme siementä sellaisille alueille, jotka vastaavat lähtökohtaisesti olosuhteiltaan Suomea”, Kunnas jatkaa.

Se, että jalostettava siemen soveltuu Suomen olosuhteisiin, testataan laajasti ympäri Suomea.
”Meillä on yhteistyöverkosto, joka kattaa koko Suomen. Täällä Jokioisilla meillä on koetoimintaan ja kantasiemenlisäyksiin käytössä vuosittain noin 200 hehtaaria peltoa. Lisäksi muualla Suomessa viljelemme itse noin 90 hehtaarin alaa vastaaviin tarkoituksiin”, avaa Juha-Pekka Mikkola.
Tämän peltopinta-alan lisäksi Borealilla on yhteistyötiloja Suomessa eri viljelyvyöhykkeillä.
”Toteutamme yhteistyötiloilla koetoimintaa noin 60 hehtaarin vuotuisella alalla.”
Kenttäkokeet tehdään yhteistyössä maanviljelijöiden kanssa. Boreal hoitaa kylvön, havainnoinnin ja puinnin, viljelijä muut työt. Pohjoisin koeruutu on tällä hetkellä Siikajoella ja eteläisin Virossa, Tarton lähellä.
”Tällä hetkellä teemme kantasiementuotannossa yhteistyötä 37 viljelijän kanssa. He lisäävät Borealin lajikkeita pelloillaan tulevana kesänä 1097 hehtaarin pinta-alalla.”
Mikkola toteaa, että uusille, osaaville siemenviljelijöille on jatkossakin tarvetta.
”Etsimme sopivia tuottajia tulevillekin kasvukausille.”
Boreal Kasvinjalostus Oy on suuntaamassa myös Okra-näyttelyyn.
”Osastollamme voi tavata eri lajikkeiden isät ja äidit, eli kasvinjalostajat. Kävijöiden kesken arvotaan kaksi valinnaista suursäkkiä jalostamaamme sertifioitua siementä”, vinkkaa Simola.