• Mullistavatko geenisakset suomalaisen viljelyn? Kasvinjalostus etenee Suomessa tehokkaasti

    Jokioisilta löytyy paikka, jollaista toista ei Suomessa ole.
    Tilaajalle
    Jokioisten toimipisteen kasvatushuoneesta löytyy syysvehnän solukkoviljelytaimia. ”Ehkä tästä tulee vielä tulevaisuuden menestyslajike”, pohtivat Outi Manninen ja Johan Simola.
    Jokioisten toimipisteen kasvatushuoneesta löytyy syysvehnän solukkoviljelytaimia. ”Ehkä tästä tulee vielä tulevaisuuden menestyslajike”, pohtivat Outi Manninen ja Johan Simola. 
    Maatalous|Kasvintuotanto
    27.6.202504:00
    Heli Lehtelä
    Jokioinen

    ”BORLeena-kaurassa on sato ja huippulaatu samassa paketissa, BORReino on taas monitahoisten ohrien uusi satokuningas, BORHelga on markkinoiden satoisin aikainen laatuvehnä”, Boreal Kasvinjalostus Oy:n viljelyratkaisujen myyjä Johan Simola luettelee yrityksensä jalostamia uutuuslajikkeita, jotka kaikki alkavat BOR-etuliitteellä.

    Uuden lajikkeen jalostamiseen ja markkinoille saamiseen menee edelleen aikaa noin kahdeksasta kymmeneen vuotta. Uudet lajikkeen harppaavat kuitenkin aiempaa selvästi suurempia askelia eteenpäin niin sadossa kuin laadussakin.

    ”Eläinjalostuksessa jo aiemmin käytössä ollut genomivalita on tehostanut jalostustyötä huimasti. Silti kenttätestaus ja siemenen lisäys markkinoiden tarpeisiin ottaa edelleen oman aikansa”, kehityspäällikkö Outi Manninen kertoo.

    ”Esimerkiksi satoisuuteen vaikuttaa 100-1000 eri geeniä.”

    Outi Manninen

    Hän kertoo, että uusia menetelmiä saatetaan saada jalostuksen käyttöön aivan lähiaikoina.

    ”EU pohtii nyt kantaansa geenisaksien käyttöön. Toivomme, että saisimme menetelmän työkalupakkiimme, mutta ei silläkään yksin ole saavutettavissa mullistavia tuloksia. Esimerkiksi satoisuuteen vaikuttaa 100-1000 eri geeniä.”

    Geenisaksien avulla voidaan tehdä pieniä esimerkiksi laatuun tai kestävyyteen vaikuttavia muutoksia.

    ”Kaikkea ei yleensä voi saada. Jos lajikkeen valkuaispitoisuus on korkea, niin yleensä satoisuus ei ole niin hyvä. Ja toisinpäin”, Johan Simola toteaa.

    Kasvinjalostus on kompromissien tekemistä. Sen ansiosta satotasot, viljan laatu ja laonkestävyys ovat kuitenkin nousseet huimasti viimeisten vuosikymmenten aikana.

    Jokioisilla pääpaikkaansa pitävä Boreal Kasvinjalostus Oy on Suomen ainoa kasvinjalostukseen erikoistunut toimija.

    ”Jalostuksella on täällä pitkät perinteet. Tällä tontilla sitä on tehty yli sata vuotta, vaikka nimi onkin vaihtunut välissä”, muistuttaa koetoimintapäällikkö Juha-Pekka Mikkola.

    ”Suomalainen ruokaketju alkaa täältä. Siitä, että viljelijät käyttävät suomalaista”, toteaa yrityksen toimitusjohtaja Karri Kunnas.

    Kotimaisen lajikkeen käytössä on olemassa muukin juju kuin kotimaisen työn tukeminen. Kasvit sopeutuvat monin eri tavoin vallitseviin olosuhteisiin kuten esimerkiksi valon määrään. Siksi eteläisemmillä leveyspiireillä jalostetut siemenet eivät välttämättä tuota toivottua tulosta Suomessa.

    ”Meidän lähtökohtamme on tuottaa takuuvarmaa laatua nimenomaan suomalaisille viljelijöille. Toki mielellämme myös viemme siementä sellaisille alueille, jotka vastaavat lähtökohtaisesti olosuhteiltaan Suomea”, Kunnas jatkaa.

    Koeruutupuimuri on puimuri minikoossa. Borealin osastolla B44 Okrassa voi tutustua sellaiseen.
    Koeruutupuimuri on puimuri minikoossa. Borealin osastolla B44 Okrassa voi tutustua sellaiseen. Kuva: Janne Tuomisto

    Se, että jalostettava siemen soveltuu Suomen olosuhteisiin, testataan laajasti ympäri Suomea.

    ”Meillä on yhteistyöverkosto, joka kattaa koko Suomen. Täällä Jokioisilla meillä on koetoimintaan ja kantasiemenlisäyksiin käytössä vuosittain noin 200 hehtaaria peltoa. Lisäksi muualla Suomessa viljelemme itse noin 90 hehtaarin alaa vastaaviin tarkoituksiin”, avaa Juha-Pekka Mikkola.

    Tämän peltopinta-alan lisäksi Borealilla on yhteistyötiloja Suomessa eri viljelyvyöhykkeillä.

    ”Toteutamme yhteistyötiloilla koetoimintaa noin 60 hehtaarin vuotuisella alalla.”

    Kenttäkokeet tehdään yhteistyössä maanviljelijöiden kanssa. Boreal hoitaa kylvön, havainnoinnin ja puinnin, viljelijä muut työt. Pohjoisin koeruutu on tällä hetkellä Siikajoella ja eteläisin Virossa, Tarton lähellä.

    ”Tällä hetkellä teemme kantasiementuotannossa yhteistyötä 37 viljelijän kanssa. He lisäävät Borealin lajikkeita pelloillaan tulevana kesänä 1097 hehtaarin pinta-alalla.”

    Mikkola toteaa, että uusille, osaaville siemenviljelijöille on jatkossakin tarvetta.

    ”Etsimme sopivia tuottajia tulevillekin kasvukausille.”

    Boreal Kasvinjalostus Oy on suuntaamassa myös Okra-näyttelyyn.

    ”Osastollamme voi tavata eri lajikkeiden isät ja äidit, eli kasvinjalostajat. Kävijöiden kesken arvotaan kaksi valinnaista suursäkkiä jalostamaamme sertifioitua siementä”, vinkkaa Simola.

    Boreal on Okrassa osastolla B44.
    Lisää aiheesta
    • Uusilla genomitekniikoilla pystytään muuttamaan kasvien ominaisuuksia, esimerkiksi niiden kykyä kestää kuivuutta, entistä täsmällisemmin.

      Kasvinjalostus | Hyvä uutinen koko suomalaiselle ruokaketjulle: kasvinjalostuksen sääntelyn keventäminen näyttää viimeinkin etenevän EU:ssa

      Tilaajalle
    • Laboratoriomestari Jutta Varis ehdottaa maatiloille uusia tulonlähteitä ja Suomen ruokavientiin puhtia tuoreilla avauksilla. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan aistilaboratoriosta löytyy kattilallinen kaurankuoria.

      Elintarviketeollisuus | Tämäkö on tulevaisuuden maatilojen hittituote? "Siitä voi vaikka rakentaa talon, kun on ensin syönyt sadon”

      Tilaajalle
    • Oripääläinen Janne Tiiri kaivaa kuokalla tyhjäksi jäänyttä kohtaa rivissä. Hän yrittää löytää selityksen sille, miksei siemen ole lähtenyt kasvuun kylvön jälkeen.

      Kasvintuotanto | Kokeilu vakuutti juurikkaanviljelijän: ”Onhan tämä hirveän mielenkiintoista työtä”

      Tilaajalle
    • Mikäli lajikekehitys jatkuu samaa vauhtia, on Borealin mukaan heidän lajikkeiden kautta saatava päästövähennys vuoteen 2052 mennessä ohralla 11 prosenttia ja timoteilla 22 prosenttia verrattuna nykyiseen.

      Kasvinjalostus | Uudet lajikkeet pienentävät viljelyn hiilijalanjälkeä

      Tilaajalle
    • Maatalousdronejen mahdollisuudet ovat herättäneet viljelijöiden mielenkiinnon. Mtechin Mikko Hakojärvellä riitti kesäkuussa yleisöä Kokemäellä.

      Koneet ja kulkuneuvot | Muualla maailmassa yleistyneet maatalousdronet tulevat – viljelijät janoavat tietoa ja teknologiaa

      Tilaajalle
    • Kirpat syövät öljykasvien lehtiä.

      Kasvintuotanto | Rapsista yritettiin tehdä kirppoja tuhoava kasvi istuttamalla sieni rapsin siemeneen, miten kävi?

      Tilaajalle
    • Plantanovan toimitusjohtaja Juha Uusitalo on viljelijä ja kokeilee yrityksen edustamia lajikkeita pelloillaan Loimaalla.

      Kasvinjalostus | Kasvinjalostaja koeviljelee itse kaikki edustamansa lajikkeet – ”Sadon on kaikissa olosuhteissa oltava käyttökelpoista”

      Tilaajalle
    • Sanni Sirén ja Heikki Jonkka toteavat, että pärjätäkseen heinäntuottajana on tarjottava vain parasta laatua ja sujuvaa palvelua asiakkaiden suuntaan. Taustalla Eetu Jonkka kylvää puhdaskauraa.

      Kasvintuotanto | "Monet kylvävät nyt toiseen kertaan", Jonkan tilan valinnoilla selviydytään sesonkipiikeistä olosuhteiden sakatessakin

      Tilaajalle
    • Mesimestarin uudessa varastohallissa on väljää. Kotimaisten tuottajien määrä on vähentynyt hankalan markkinan vuoksi jo parin vuoden ajan. Takana on myös kaksi kehnoa satovuotta. Juha Nuutero kertoo, että aitoa hunajaa ei voida tuottaa riittävästi kysyntään nähden maailmanlaajuisestikaan.

      Elintarviketeollisuus | Ostitko lähikaupasta tietämättäsi hunajan sijasta halpaa sokerilitkua? Dna-testitulokset hunajahyllyjen tarjonnasta karuja

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    geenisakset
    kasvinjalostus
    Boreal Kasvinjalostus Oy
    suomalainen viljely
    Okra-näyttely
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 5

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Erikoiskasvien viljelyksessä tarvitaan omat koneet. Tässä artikkelissa rakennetaan puomisto erityisesti mansikan kasvinsuojelutyöhön.

    Koneviesti | Kovia kokenut, mansikalle räätälöity kasvinsuojeluruisku löytyi huutokaupasta – puomisto rakennettiin kokonaan uusiksi

    Tilaajalle
  • Nesteen ja Bayern-konsernin yhteistyöhön sisältyy muun muassa kumppaneiden tunnistaminen, arvoketjun kehittäminen sekä syysrapsin tuotannon laajentaminen uusiutuvien tuotteiden raaka-aineeksi.

    Koneviesti | Neste ja Bayer yhteistyöhön uudistavilla viljelymenetelmillä tuotettujen kasviöljyjen kehittämiseksi

  • Lakoontunut vilja on riskitekijä ajatellen haitallisten Fusarium-sienten runsastumista.

    Koneviesti | Viljojen Fusarium ja mykotoksiinipitoisuudet taas tapetilla – keinoja ongelman selättämiseksi on löytynyt

    Tilaajalle