Hyvä uutinen koko suomalaiselle ruokaketjulle: kasvinjalostuksen sääntelyn keventäminen näyttää viimeinkin etenevän EU:ssa

Suomi on alusta asti kannattanut EU-komission esitystä vapauttaa bioteknologian viimeisimpiä innovaatioita hyödyntävän kasvinjalostuksen sääntelyä.

Meillä maata viljellään ääriolosuhteissa. Uusista genomitekniikoista saadaan täsmätyökaluja, joilla voi taklata ilmasto- ja kasvuolosuhteisiin liittyviä haasteita. Ne hyödyttävät käytännössä koko ruokaketjua.

Komission heinäkuussa 2023 antaman asetusehdotuksen mukaan genomimuokkaus, joka vastaa luonnossa tapahtuvia mutaatioita tai perinteistä kasvinjalostusta, vapautetaan nykyisestä muuntogeenisiä organismeja (gmo) koskevasta raskaasta sääntelystä.

Useissa EU-maissa, erityisesti esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa, mutta myös Ranskassa, vastustetaan ja suorastaan pelätään kaikenlaista geenimuuntelua. Pohjoismaat, Espanja ja Hollanti puolestaan liputtavat uudistuksen puolesta.

Nyt EU:n puheenjohtajamaana seuraavat puoli vuotta toimiva Puola on laatinut kompromissiesityksen, jonka MT on nähnyt ja joka voi avata asetusesitykseen liittyviä solmuja.

Yksi niistä koskee uudenlaiseen geenieditointiin liittyvää patentointia, jota Puola on itse vastustanut. Vastustuksen taustalla on ennen muuta pelko siitä, että sääntelyn keventäminen vahvistaa entisestään globaalien kasvinjalostusmonopolien asemaa.

Puolan esityksen mukaan uudelle jalostetulle lajikkeelle yksinkertaistettua hyväksyntää hakevan pitää osoittaa, ettei itse lajiketta tai jalostuksessa hyödynnettyä lajiketta ole patentoitu. Jalostusprosessin patentointi kuitenkin hyväksyttäisiin tietyin rajoituksin.

Puolan esityksessä ei kajota biologisiin kriteereihin, joilla kevyemmän sääntelyyn piiriin tulevat jalostetut kasvit erotellaan muuntogeenisistä organismeista. Tätä pidetään hyvänä, koska enemmistö jäsenmaista lähtee siitä, kriteerien mukaisilla genomitekniikoilla kehitetyt tuotteet ovat yhtä turvallisia ihmisille, eläimille ja ympäristölle kuin perinteisillä keinoilla jalostetut.

Jäsenmaiden muodostaman neuvoston työryhmä kokoontuu 20. tammikuuta käsittelemään Puolan kompromissimallia. MT:n tavoittamat Brysselin diplomaattilähteet uskovat, että tarvittava enemmistö voisi taipua kannattamaan esitystä kevään kuluessa.

Parhaassa tapauksessa trilogit eli EU-parlamentin, jäsenmaiden ja komission kolmikantaneuvottelut asetuksen lopullisesta muodosta voidaan aloittaa jo alkukesästä tai viimeistään syksyllä. Oman kantansa naulannut EU-parlamentti ei keventäisi nykyistä sääntelyä yhtä innokkaasti kuin komissio.