Kielletty menetelmä nopeuttaisi kasvinjalostusta huomattavasti – ”Geenieditointi on tieteellisesti ja teknisesti vaikea ymmärtää, siksi se pelottaa”

Borealin kasvinjalostusohjelmassa on 12 kasvilajia. Uusia jalostusohjelmia aloitetaan harvoin. Uusi ohjelma vaatii, että jalostusaineistoa eli geneettistä monimuotoisuutta on jalostajalla riittävästi.

Uuden ohjelman aloitus tarvitsee myös taloudellisen panostuksen, sillä ensimmäisiä tuottoja markkinoilta voi saada vasta yli 10 vuoden kuluttua.

Maissia tuskin aletaan seuraavan 20 vuoden aikana jalostamaan Suomen oloihin sopivaksi, mutta uusia nurmilajeja voidaan jo lähitulevaisuudessa nähdä jalostusohjelmassa, arvioi Borealin jalostusjohtaja Merja Veteläinen.

Laboratorioanalyytikko Jenni Koivisto-Kymäläinen laimentaa DNA:ta tutkimusta varten. Kuva: Kimmo Haimi

Viimeisen 30 vuoden aikana jalostus on ottanut valtavia harppauksia genomiikan kehittymisen ansioista.

”Pystymme geenimerkkien avulla tekemään kasvivalintaa jo aikaisessa vaiheessa. Voidaan esimerkiksi katsoa kasviyksilön DNA:sta onko se kestävä tai altis tietylle kasvitaudille. Töitä jatketaan niiden kasvien kanssa, joissa on toivottuja ominaisuuksia”, Veteläinen kertoo.

Genomivalinnan avulla pystytään ennustamaan myös ominaisuuksia, joita ohjaavat useat geenit. Satoisuus on yksi niistä, ja se pystytään ennustamaan nykyisin jalostuksen varhaisessa vaiheessa. Genomivalinnan käyttöönotto on ollut viime vuosien tärkein kehitysaskel Borealissa, Veteläinen toteaa.

Solukkoviljelmiä DNA-tutkimuksia varten. Kuva: Kimmo Haimi

Vielä 20 vuotta sitten valintaa tehtiin pääasiassa pellolla. Uuden lajikkeen matka ensimmäisestä risteytyksestä siementuotantoon kestää nykyisin noin 10 vuotta. Biotekniikka on lyhentänyt tätä matkaa.

Pitkä aikajänne johtuu siitä, että uusi lajike käy läpi pitkän testirumban.

”Meidän täytyy varmistaa, että kasvit oikeasti toimivat pellolla, ja että lajikkeet sopeutuvat erilaisiin sääoloihin, päivän pituuteen, maaperään ja kasvuaikaan.”

Määräänsä enempää jalostusta ei pystytä nopeuttamaan. Työtä helpottavia työkaluja on kuitenkin jo olemassa. Veteläisen mukaan kasvinjalostajat elävät tällä hetkellä jännittäviä aikoja.

EU:n lainsäädäntö rajoittaa toistaiseksi geenieditoinnin käytön kasvinjalostuksessa. Nykyisin jalostusta tehdään risteyttämällä.

”Jos haetaan vaikka tuholaiskestävyyttä, geenieditoinnilla saisimme sen nopeasti jalostukseen.”

Tuholaiskestävyyttä haetaan nykyjalostuksessakin, mutta geenieditointi voisi nopeuttaa prosessia. Menetelmän avulla pystytään lisäksi vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ilmastonmuutoksen edessä.

Uuden lajikkeen matka ensimmäisestä risteytyksestä siementuotantoon kestää nykyisin noin 10 vuotta. Kuva: Kimmo Haimi

Monissa EU:n ulkopuolisissa maissa geenieditointi on jo arkipäivää. EU:ssa pelot juontavat Veteläisen mukaan geenimuunteluun eli siirtogeenisiin kasveihin. Ero geenieditointiin on siinä, että geenimuuntelussa geenejä siirrettiin toisista kasvilajeista.

”Pelättiin, että tuotetaan niin voimakkaita lajikkeita, että niistä tulisi rikkaruohoja tai että niihin siirretyt geenit leviäisivät luontoon.”

Geenieditoinnissa ei välttämättä tuoda mitään ulkopuolelta, vaan kasvin omaa perimää muutetaan esimerkiksi hiljentämällä tai muuttamalla jonkin geenin toimintaa. Muutokset voisivat tapahtua luonnossakin.

Veteläinen myöntää, että aihe on tieteellisesti ja teknisesti vaikea ymmärtää, ja se saattaa siksi pelottaa.

Viljan morfologisten ominaisuuksien tutkiminen on pikkutarkkaa puuhaa. Kuva: Kimmo Haimi

Tekoäly tuo uusia mahdollisuuksia kasvinjalostukseen. Veteläinen arvelee, että se on seuraava iso harppaus alalla.

”Toimintaa voidaan hioa yhdistämällä perimädataa ympäristö-, maaperä- ja säädataan.”

Jo nyt Borealilla hyödynnetään kuvantamista koealojen tutkimisessa. Ilmakuvia tullaan käyttämään myös koeruutujen tuleentumis- ja aikaisuuserojen seurantaan, mikä poistaa tarpeen kierrellä koeruutuja jatkuvasti.

Veteläinen haaveilee juurien kuvantamisesta. Se toisi aivan uudenlaisen datamaailman jalostajan käyttöön.

”Se auttaisi löytämään kuivuudenkestäviä lajikkeita, joiden juuret porautuvat syvälle maaperään."