
EU pyrkii edistämään uusien kasvinjalostusmenetelmien käyttöönottoa.
Komissio antoi heinäkuussa ehdotuksen uudeksi asetukseksi tietyillä uusilla genomitekniikoilla (new genomic techniques NGT) tuotetuista kasveista sekä niistä valmistetuista elintarvikkeista ja rehuista.
Tällä hetkellä uusilla genomitekniikoilla jalostettuihin kasveihin ja niistä saataviin tuotteisiin sovelletaan EU:ssa muuntogeenisiä organismeja (GMO) koskevaa sääntelyä.
Nykyinen lainsäädäntö on hyvin vanhaa ja hyväksymismenettelyt raskaita, toteaa johtava asiantuntija Sanna Viljakainen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Nykyinen GMO-lainsäädäntö on tullut voimaan vuonna 2001 ja se on valmisteltu jo 1990-luvulla. Bioteknologia on kehittynyt sen jälkeen paljon.
”Komissio on tunnistanut, että lainsäädäntö on vanhentunut eikä vastaa uusinta tieteellistä tietoa. Mikäli lainsäädäntöä ei uusien genomitekniikoiden osalta uudisteta, EU jää muusta maailmasta jälkeen maatalous- ja elintarvikealan globaalissa kilpailussa”, Viljakainen sanoo.
Asetusehdotus koskee sellaisia menetelmiä, joissa kasveihin ei viedä perintöainesta joko lainkaan tai viedään vain sellaista perintöainesta, joka on peräisin samasta kasvilajista tai lähilajista, jonka kanssa kasvi pystyisi muutenkin risteytymään.
Eli asetusehdotus koskee vain sellaisia genominmuokkaustekniikoita, jotka rinnastuvat luonnossa tapahtuviin mutaatioihin tai perinteiseen kasvinjalostukseen.
Se ei koske niin sanottuja siirtogeenisiä kasveja, joihin on siirretty vierasta perintöainesta. Näihin sovellettaisiin edelleen nykyistä voimassa olevaa GMO-lainsäädäntöä.
Uusilla jalostusmenetelmillä voidaan myös vastata EU:n kestävyystavoitteisiin.
Heinäkuussa 2018 EU:n tuomioistuin antoi päätöksen, jonka mukaan uusia genomitekniikoita ei voi sulkea pois GMO-lainsäädännön piiristä.
Vuonna 2021 julkaistiin komission selvitys genomitekniikoista. Päätelmä oli, että EU:n GMO-lainsäädäntö ei kaikilta osin sovellu uusien genomitekniikoiden sääntelyyn, eikä se vastaa nykyistä tieteellistä ja teknologista kehitystä eikä pysty vastaamaan komission asettamiin innovaatio- ja kestävyystavoitteisiin.
Hyötyjä uudesta sääntelykehyksestä ja uusien kasvinjalostusmenetelmien käyttöönotosto olisi esimerkiksi tutkimukselle, kasvinjalostukselle, viljelijöille, elintarvike- ja rehuteollisuudelle, kaupan toimijoille, kuluttajille, ympäristölle, hallinnolle sekä ruokaturvaan ja kansainväliseen kauppaan, Viljakainen luettelee.
”Kasvinjalostuksen sekä kestävän maatalouden ja ruuantuotannon merkitys on kasvanut nykyisessä maailmantilanteessa, jossa ruokaturva ei ole mitenkään itsestäänselvyys.”
Käynnissä on useita kriisejä. Ilmastonmuutos ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa vaikuttavat laajalti ruokaturvaan. Kasvinjalostus on noussut nyt ratkaisuna entistä enemmän esiin.
Uusilla jalostusmenetelmillä voidaan myös vastata EU:n kestävyystavoitteisiin, joissa pyritään muun muassa kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden käytön vähentämiseen.
Uusilla genomitekniikoilla pystytään nopeuttamaan kasvilajien jalostusta ja tekemään entistä täsmällisemmin muutoksia kasvien ominaisuuksiin. Jalostuksella voidaan esimerkiksi vaikuttaa kasvitautien, kuivuuden tai märkyyden kestävyyteen ja näin tukea kasvien sopeutumista ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin kasvuoloissa.
Lisäksi maailmalla uusia menetelmiä on hyödynnetty kasvien laatuominaisuuksien tai ravintoarvon parantamiseen.
Uudet jalostusmenetelmät eivät kuitenkaan ole yksinään oikotie onneen, vaan yksi keino monien muiden ohella, jolla voidaan parantaa ruokajärjestelmän joustavuutta ja kestävyyttä, Viljakainen toteaa.
Pohjoisessa, kuten Suomessa, viljellään maata muuhun Eurooppaan nähden ääriolosuhteissa. Meillä on lyhyt valoisa kesä ja lämpötilat eri luokkaa kuin muualla.
Uusilla genomitekniikoilla voitaisiin saada uusia täsmätyökaluja suomalaiselle kasvinjalostukselle Suomen ilmasto- ja kasvuolosuhteisiin, Viljakainen sanoo.
Suomi tukee komission tavoitetta saada aikaan uusilla genomitekniikoilla jalostetuille kasveille lainsäädäntöä.
Uudet genomitekniikat, kuten geenisakset, ovat kyllä nykyisinkin sallittuja käyttää EU-alueella, mutta niiden avulla jalostettujen kasvien hyväksymisprosessi on raskas, kallis ja aikaa vievä, koska ne kuuluvat tällä hetkellä GMO-lainsäädännön alle.
Ainakaan pienillä tai keskisuurilla kasvinjalostajilla ei ole varaa lähteä prosessiin.
Millä aikataululla uusi asetusehdotus nyt EU:ssa etenee?
Komission asetussehdotusta käsitellään EU:ssa tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaan, Viljakainen kertoo. Se on nyt käsittelyssä Euroopan parlamentissa ja neuvostossa, jossa edustettuina ovat jäsenvaltioiden asiantuntijat. Suomessa asiasta valmistellaan eduskunnalle annettavaa kirjelmää.
Espanja on nyt EU:n neuvoston puheenjohtajamaa ja näkee asian tärkeäksi. Sen tavoitteena on saada aikaan neuvoston yleisnäkemys syksyn 2023 puheenjohtajuuskaudellaan.
”Tässä ollaan silti vielä hyvin alkuvaiheessa mahdollisen uuden NGT-kasveja käsittelevän asetusehdotuksen kanssa. Suomi tukee komission tavoitetta saada aikaan uusilla genomitekniikoilla jalostetuille kasveille lainsäädäntöä, joka heijastaisi uutta tieteellistä tietoa, voisi auttaa vastaamaan maatalouselintarvikejärjestelmän nykyisiin haasteisiin, ei vaikeuttaisi tutkimus- ja innovaatiotoimintaa eikä vaarantaisi EU:n kilpailukykyä”, Viljakainen toteaa.
”Arvelisin, että kyllä tässä vielä vuosia kestää ennen kuin on uutta lainsääntöä sovellettavana.”
Uusille genomitekniikoille ei ole olemassa yhtenäistä maailmanlaajuista sääntelyä. EU:ssa niihin suhtautuminen on yksi tiukimmista maailmassa, koska ne katsotaan täällä GMO-lainsäädäntöön kuuluviksi.
Kanada, Yhdysvallat, Australia, Israel ja monet Etelä-Amerikan maat ovat luoneet uusille menetelmille omaa GMO-lainsäädäntöä kevyempää sääntelyä.
Britanniassa EU-eron jälkeen on linjattu, että uudet menetelmät eivät ole muuntogeenisiä.
”EU on selvästi jäämässä muusta maailmasta jälkeen maatalous- ja elintarvikealan kilpailussa.”
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen Efsa on tehnyt tietyistä uusista genominmuokkaustekniikoista tieteellisiä arvioita.
Se on todennut, että arvioidut tekniikat ovat yhtä turvallisia ihmisille, eläimille ja ympäristölle kuin perinteiset jalostusmenetelmät. Lopputulos niissä on sama kuin luonnossa tai perinteisillä jalostuskeinoilla syntynyt kasvi.
”Ihmisten ja eläinten terveyden tai ympäristön suojelun varmistamisesta ei uudessa lainsäädännössä tingitä”, Viljakainen sanoo.
Tarvetta lainsäädännön päivittämiseen on, Viljakainen toteaa.
”EU on selvästi jäämässä muusta maailmasta jälkeen maatalous- ja elintarvikealan kilpailussa. Tutkimus Euroopassa ei kehity, jos on selvää, että tutkimustuloksia ei voi kaupallistaa. Jos EU:n ulkopuolelta tulee parempia tuotteita markkinoille, EU:n kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla heikkenee.”