
Asetus uusista kasvinjalostusmenetelmistä on hyväksytty EU:ssa. Sen myötä uudet genomitekniikat pystytään ottamaan käyttöön EU-alueella noin kahden vuoden päästä.
Tähän asti uusilla tekniikoilla jalostetut kasvit on tulkittu EU:ssa muuntogeenisiksi organismeiksi (GMO). Niiden hyväksymismenettely on ollut siten raskas ja kallis, mikä on käytännössä estänyt uusien menetelmien käyttämisen.
Euroopan parlamentti hyväksyi asetuksen keskiviikkona.
Joulukuun alussa Euroopan parlamentti sekä Euroopan unionin neuvosto pääsivät yhteisymmärrykseen tiettyjen uusien genomitekniikoiden (new genomic techniques NGT) käyttämisestä kasvinjalostuksessa.
Asetuksessa uusilla menetelmillä jalostetut kasvit jaetaan kahteen ryhmään.
Ensimmäisessä (NGT 1) ovat kasvit, joiden geneettiset muutokset olisivat voineet syntyä luonnollisesti tai perinteisiä jalostusmenetelmiä käyttäen.
Näitä uusia lajikkeita kohdellaan samalla tapaa kuin perinteisillä jalostusmenetelmillä kehitettyjä lajikkeita.
NGT1 -kasveiksi ei voida lukea kasveja, jotka on muunnettu sietämään rikkakasvien torjunta-aineita tai tuottamaan hyönteisiä torjuvia aineita, parlamentin tiedotteessa sanotaan.
Toiseen ryhmään (NGT 2) kuuluvat kasvit, joiden jalostuksessa on tehty monimutkaisempia muutoksia. Ne pysyvät nykyisen GMO-sääntelyn piirissä.
Uudet säännöt koskevat sekä EU:ssa tuotettuja kasveja että tänne muualta tuotuja.
Kummankaan ryhmän kasveja ei saa käyttää luomuviljelyssä.
Siemenpakkauksissa täytyy olla merkintä, jos jalostuksessa on käytetty uusia menetelmiä, parlamentin tiedotteessa kerrotaan.
Uusista genomitekniikoista julkisuudesta tutuin on niin sanottu geenisaksimenetelmä eli crispr/cas-menetelmä.
”Tämä on historiallinen voitto Euroopan viljelijöille ja Euroopan tulevaisuudelle. Hyväksymällä uusien genomitekniikoiden käytön olemme valinneet innovoinnin, kilpailukyvyn ja ruokaturvan”, sanoo asian esittelijänä parlamentissa toiminut ruotsalaismeppi Jessica Polfjärd.
”Eurooppalaiset viljelijät ovat jo pitkään vaatineet näitä nykyaikaisia jalostustyökaluja, jotka auttavat kehittämään kestävämpiä ja vähemmän torjunta-aineista riippuvaisia kasveja.”
Suomessa Luomuliitto on suhtautunut asetukseen hyvin kriittisesti. MTK sekä kasvinjalostajat ovat nähneet siinä paljon mahdollisuuksia maataloudelle.
Asetus tulee voimaan 20 päivän päästä siitä, kun se on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä, ja sitä aletaan soveltaa kahden vuoden kuluttua.