Kasvinjalostuksesta viimein sopu EU:ssa – tuottajat uskovat sen tuovan apua maatilojen kannattavuuteen

EU:ssa on viimein saavutettu sopu uusista kasvinjalostusmenetelmistä.

Joulukuun alussa Euroopan parlamentin sekä jäsenmaiden neuvottelijat pääsivät yhteisymmärrykseen tiettyjen uusien genomitekniikoiden (new genomic techniques NGT) käyttämisestä kasvinjalostuksessa.

Nykyisin uusilla genomitekniikoilla jalostettuihin kasveihin ja niistä saataviin tuotteisiin sovelletaan EU:ssa muuntogeenisiä organismeja (GMO) koskevaa sääntelyä.

Siten uusilla keinoilla jalostettujen lajikkeiden hyväksymismenettelyt ovat raskaita ja kalliita. Se on estänyt menetelmien käytön EU:ssa.

Nyt saavutettu sopu tarvitsee vielä virallisen hyväksynnän parlamentissa ja jäsenmaiden neuvostossa. Sen jälkeen menee kaksi vuotta ennen kuin uusia sääntöjä aletaan noudattaa käytännössä.

Uusista genomitekniikoista julkisuudesta tutuin on niin sanottu geenisaksimenetelmä eli crispr/cas-menetelmä.

Saavutetussa sopimuksessa uusilla menetelmillä jalostetut kasvit jaetaan kahteen ryhmään.

Ensimmäisessä (NGT 1) ovat kasvit, joiden geneettiset muutokset olisivat voineet syntyä luonnollisesti tai perinteisiä jalostusmenetelmiä käyttäen.

Näitä uusia lajikkeita kohdellaan samalla tapaa kuin perinteisillä jalostusmenetelmillä kehitettyjä lajikkeita.

Toiseen ryhmään (NGT 2) kuuluvat kasvit, joiden jalostuksessa on tehty monimutkaisempia muutoksia. Ne pysyvät nykyisen GMO-sääntelyn piirissä.

Uudet säännöt koskevat sekä EU:ssa tuotettuja kasveja että tänne muualta tuotuja.

Kummankaan ryhmän kasveja ei saa käyttää luomuviljelyssä.

Euroopan parlamentin tiedotteen mukaan uudet säännöt vahvistavat Euroopan ruokaturvaa ja parantavat ruuantuotannon kestävyyttä.

Uusilla jalostusmenetelmillä on mahdollista kehittää lajikkeita, jotka kestävät entistä paremmin sään ääri-ilmiöitä ja kasvituholaisia.

Uusien lajikkeiden avulla hehtaarisadot voivat kasvaa ja viljelyyn tarvitaan vähemmän pinta-alaa, lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita, tiedotteessa todetaan.

”Vähemmällä saadaan enemmän”, summaa EU:n puheenjohtajamaan Tanskan maatalousministeri Jacob Jensen.

Terveydestä ja eläinten hyvinvoinnista vastaavan komissaari Olivér Várhelyin mukaan uudet säännöt antavat Euroopan kasvinjalostus-, maatalous- ja ruoka-alalle työkalut, joita ne tarvitsevat kilpaillakseen maailmanlaajuisesti.

Lisäksi komissaari sanoo uudistuksen avaavan markkinoita pienille ja keskikokoisille yrityksille.

Arkistokuvassa solukkoviljelmiä Boreal Kasvinjalostuksen laboratoriossa. Kuva: Kimmo Haimi

Eurooppalaisia maanviljelijöitä edustava Copa-Cogeca on tyytyväinen päätökseen. Tiedotteessaan viljelijöiden järjestö pitää päätöstä historiallisena.

”Viljelijöille tämä tarkoittaa viljelykasveja, jotka kestävät paremmin kuivuutta, lämpöstressiä ja tuholaisia, jotka uhkaavat yhä enemmän tuottavuutta, maatilojen kannattavuutta ja ruuantuotannon vakautta kaikkialla EU:ssa”, järjestön tiedotteessa sanotaan.

Eurooppalaisen luomuruuan ja -viljelyn kattojärjestö IFOAM Organics Europe vaatii EU:n päätökseen muutoksia.

Luomuala katsoo, että sopimusta vietiin eteenpäin pitkälti hypoteettisilla lupauksilla uusien menetelmien hyödyistä.

Suomessa hallinto ja kasvinjalostajat ovat tukeneet tavoitetta saada uudet jalostusmenetelmät Euroopassa käyttöön.

Uusilla genomitekniikoilla pystytään nopeuttamaan kasvilajien jalostusta ja tekemään entistä täsmällisemmin muutoksia kasvien ominaisuuksiin.

Jalostuksella voidaan esimerkiksi vaikuttaa kasvitautien, kuivuuden tai märkyyden kestävyyteen.

Lisäksi maailmalla uusia menetelmiä on hyödynnetty kasvien laatuominaisuuksien tai ravintoarvon parantamiseen.

Toisaalta kotimaassa on muistutettu, että uudet keinot eivät ole oikotie onneen, vaan yksi uusi työkalu muiden joukkoon.

Vaikka itse jalostustyö nopeutuu, on sitä ennen oltava kerättynä valtavasti tutkimustietoa kyseisen ominaisuuden muuttamisesta.

Suomessa viljellään maata muuhun Eurooppaan nähden ääriolosuhteissa. Meillä on lyhyt valoisa kesä ja lämpötilat eri luokkaa kuin muualla.

”Uusilla genomitekniikoilla voitaisiin saada uusia täsmätyökaluja suomalaiselle kasvinjalostukselle Suomen ilmasto- ja kasvuolosuhteisiin”, totesi johtava asiantuntija Sanna Viljakainen maa- ja metsätalousministeriöstä MT:n haastattelussa vuonna 2023.

Monessa maassa EU:n ulkopuolella uusien kasvinjalostusmenetelmien sääntely on ollut pitkään sallivampaa kuin EU:ssa.

Esimerkiksi Brasiliassa ja Yhdysvalloissa menetelmät ovat osa kasvinjalostuksen arkea.

Britanniassa EU-eron jälkeen linjattiin, että uudet menetelmät eivät ole muuntogeenisiä.