Geenisaksiasetus saatetaan hyväksyä jo ennen kesää

Asetus uusista kasvinjalostusmenetelmistä hyväksytään EU:ssa todennäköisesti tänä vuonna.

Ehkä jo ennen kesää, sanoo johtava asiantuntija Sanna Viljakainen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Joulukuun alussa Euroopan parlamentti sekä Euroopan unionin neuvosto pääsivät yhteisymmärrykseen tiettyjen uusien genomitekniikoiden (new genomic techniques NGT) käyttämisestä kasvinjalostuksessa.

Joulukuussa saavutettu sopu tarvitsee vielä virallisen hyväksynnän parlamentissa ja Euroopan unionin neuvostossa. Sen jälkeen menee kaksi vuotta ennen kuin uusia sääntöjä aletaan noudattaa käytännössä.

Asetusehdotus odottaa vielä viimeisiä parlamentin täysistunto- ja neuvoston käsittelyvaiheita ennen virallista voimaantuloa, Viljakainen kertoo.

Lähtökohtaisesti paketti on edennyt joulukuussa alustavasti sovitun tekstin pohjalta. Suuria muutoksia ei käytännössä enää tule, Viljakainen arvioi huhtikuussa.

Nykyisin voimassa olevassa lainsäädännössä uusilla genomitekniikoilla jalostettuihin kasveihin ja niistä saataviin tuotteisiin sovelletaan EU:ssa muuntogeenisiä organismeja (GMO) koskevaa sääntelyä.

Siten uusilla geenitekniikoilla jalostettujen lajikkeiden hyväksymismenettelyt ovat raskaita ja kalliita. Se on estänyt menetelmien käytön EU:ssa.

Uusista genomitekniikoista julkisuudesta tutuin on niin sanottu geenisaksimenetelmä eli crispr/cas-menetelmä.

Asetusehdotuksessa uusilla menetelmillä jalostetut kasvit jaetaan kahteen ryhmään.

Ensimmäisessä (NGT 1) ovat kasvit, joiden geneettiset muutokset olisivat voineet syntyä luonnollisesti tai perinteisiä jalostusmenetelmiä käyttäen.

Näitä uusia lajikkeita kohdellaan samalla tapaa kuin perinteisillä jalostusmenetelmillä kehitettyjä lajikkeita.

Toiseen ryhmään (NGT 2) kuuluvat kasvit, joiden jalostuksessa on tehty monimutkaisempia muutoksia. Ne pysyvät nykyisen GMO-sääntelyn piirissä.

Uudet säännöt koskevat sekä EU:ssa tuotettuja kasveja että tänne muualta tuotuja.

Kummankaan ryhmän kasveja ei saa käyttää luomuviljelyssä.