Broilereiden kasvatustiheyttä tiloilla voidaan nostaa nykyisestä

Broilereiden kasvatustiheyttä tiloilla saa nostaa nykyisestä.

Suurimmat sallitut kilomääräiset eläintiheydet eivät kuitenkaan muutu.

Taustalla vaikuttaa uudistus, jossa päivitetään ruhoille tarkoitetut teuraspainon muuntokertoimet, todetaan maa- ja metsätalousministeriön tiedotteessa.

Kertoimien avulla voidaan laskea broilereiden elopaino ja sen avulla eläintiheys kasvatusosastoissa.

Nykyiset muuntokertoimet yliarvioivat lintujen elopainoa. Tämän vuoksi tiloilla kasvatetaan lintuja sallittua ylintä kasvatustiheyttä alemmalla eläintiheydellä.

Suurin sallittu määrä on 42 kiloa neliöllä, kertoo maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Susanna Ahlström. ”Käytännössä lintuja saa olla neliöllä parikymmentä.”

Muutos nostaisi eläintiheyttä tilatasolla 0,2—0,3 linnulla per neliömetri.

Eläinsuojelujärjestö Animalia on kritisoinut päätöstä. Järjestö vertaa Suomen tilannetta esimerkiksi Ruotsiin, jossa suurin sallittu kilomäärä on 39 kiloa neliöllä.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA suosittelee eläinten hyvinvoinnin takaamiseksi vähentämään eläintiheyttä.

”Koska meillä käytetään niin kutsuttua all in-all out -kasvatusta, eläintiheys realisoituu vasta viimeisellä viikolla”, Ahlström sanoo. ”Untuvikolla on paljon tilaa.”

Kasvatusmenetelmä tarkoittaa, että linnut tulevat kerralla kasvatusosastolle ja lähtevät sieltä yhtenä ryhmänä.

EFSA on suositellut myös siirtymään hidaskasvuisempiin broilereihin.

Broilereihin liittyen ministeriöllä on menossa ensi vuoden loppuun kestävä hanke, jossa tutkitaan hidaskasvuisen broilerin käyttöönoton edellytyksiä Suomessa.

Perusteena asian vakavuudelle ovat muun muassa sydänkuolemiin ja liikuntaelimistön ongelmiin liittyvät haasteet tuotantopolven broilereilla, Ahlström kertoo.

Toinen hyvinvointihaaste on nopeakasvuisten broilereiden emojen kokema nälkä, vaikka ne saavat rehua tarpeeseensa nähden riittävästi.

Suomessa siipikarjanlihan kulutus on ollut kasvussa jo pidempään.