Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen uskoo, että Mercosur-sopimuksen eteneminen olisi Suomelle vientiteollisuuden, kuten teknologian, ja osittain myös maataloustuotannon kannalta kokonaisuudessaan positiivinen asia.
”Monella alalla EU:ssa on maataloustuotteissakin potentiaalisesti enemmän myytävää kuin tuotavaa. Esimerkiksi jalostetuissa elintarvikkeissa ja viineissä.”
Negatiivisesti sopimus vaikuttaisi todennäköisesti lähinnä naudanlihan hintatasoon välillisesti Keski-Euroopan kautta.
”Naudan arvo-osia tuodaan Eurooppaan Etelä-Amerikasta jo nyt. Todennäköisesti EU:n keskihinta kauppasopimuksen myötä hieman alenisi. Muut ruhonosat menisivät todennäköisesti jatkossakin muihin maanosiin.”
Pesonen pitää EU:n komission vuoden alussa lupaamaa 45 miljardin euron lisätukea maataloudelle kohtuullisena korvaamaan sopimuksesta seuraavia mahdollisia haittoja.
Suomen pitäisi valmistautua kauppasopimuksen etenemiseen kohentamalla omaa naudanlihan nykyistä hintatasoa, joka on EU:n keskihintaa alempi.
”Syyt siihen ovat enemmänkin kansallisia. Ensin on hoidettava kotitehtävät kuntoon”, Pesonen sanoo.
”Näin yhteismarkkina toimii. On hyvä, että asiaan kiinnitetään huomiota. Suomen nautamarkkina ei ole terve. Vaikka suomalaisen naudanlihan kestävyys, eläintautitilanne ja laatu ovat EU:n keskitasoa parempia, hinta on alempi.”
Naudanlihan alhaiseen hintatasoon liittyy myös runsaasti keskustelua herättävä elävien eläinten vienti Suomesta.
Kolmen vuoden kuluessa Suomesta ulkomaille on viety noin 500 nautaa.
Pesosen mukaan vienti on ymmärrettävää ja syy siihen on selvä.
”Näin yhteismarkkina toimii. On hyvä, että asiaan kiinnitetään huomiota. Suomen nautamarkkina ei ole terve. Vaikka suomalaisen naudanlihan kestävyys, eläintautitilanne ja laatu ovat EU:n keskitasoa parempia, hinta on alempi.”
