• Kaupunginjohtaja ehdottaa: Kunnille valtionosuutta lehmämäärän mukaan

    ”Mitä enemmän lehmiä, sitä enemmän elämää”, sanoo Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen.
    20 euroa per lehmä voisi useamman tuhannen naudan pitäjässä merkitä kuusinumeroisia valtionosuuksia.
    20 euroa per lehmä voisi useamman tuhannen naudan pitäjässä merkitä kuusinumeroisia valtionosuuksia. Kuva: Marja Seppälä
    Maatalous|Politiikka
    29.7.202515:00
    Taneli Laine

    Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen ehdottaa, että lehmien määrä otettaisiin mukaan kuntien valtionosuuksien jakokriteereihin. Esityksen mukaan osa kuntien valtionosuudesta maksettaisiin jatkossa kunnan lehmämäärän perusteella.

    ”Ehdotukseni on yksinkertainen: 20 euroa vuodessa per lehmä”, Rusanen toteaa tiedotteessa.

    Kyse ei Rusasen mukaan ole vain kuntataloudesta, vaan kansallisesta kokonaisturvallisuudesta. Valtionosuuksien maksamisessa otettaisiin huomioon konkreettinen ruokaturva.

    "Suomi ei pärjää ilman omaa ruokaa. Jos kriisi iskee ja logistiikka katkeaa, emme voi luottaa siihen, että ruoka tulee EU:sta tai kaupasta”, kaupunginjohtaja huomauttaa.

    "Lehmät ovat paljon enemmän kuin navetan asukkeja – ne ovat osa ruokaketjua, aluetaloutta ja huoltovarmuutta.”

    Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusasen mukaan kyse ei ole vain kuntataloudesta, vaan kansallisesta kokonaisturvallisuudesta.
    Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusasen mukaan kyse ei ole vain kuntataloudesta, vaan kansallisesta kokonaisturvallisuudesta.  Kuva: Timo Villanen

    Rusasen mukaan lehmät vaikuttavat myös ruokahuoltoa laajemmin yhteiskuntaan.

    "Jokainen lehmä ylläpitää työpaikkoja, teitä, koulukyytien kannattavuutta ja ennen kaikkea maaseudun elinvoimaa. Mitä enemmän lehmiä, sitä enemmän elämää, osaamista ja kriisinkestävyyttä."

    Kiuruvesi on perinteisesti ollut Suomen merkittäviä maitopitäjiä. Vuonna 2024 Kiuruvedellä tuotettiin noin 53 miljoonaa litraa maitoa, mikä oli kuntakohtaisesti kolmanneksi eniten koko maassa.

    Vuoden alussa kunnassa oli 85 maitotilaa. Tilojen määrä on vähentynyt vuosien varrella, mutta tuotantomäärät ovat pysyneet korkeina.

    "Jos valtio haluaa oikeasti tukea koko maan palveluita ja turvallisuutta, sen täytyy tukea siellä, missä ruokaa tuotetaan", Rusanen toteaa.

    Lisää aiheesta
    • Laiduntavat valko-ruskeat ayrshirelehmät laikuttivat vielä 25 vuotta sitten teiden varsia. Nykyään on toisin.

      Maatalous | Lapsuuteni Kiuruvedellä laiduntavia lehmiä oli kaikkialla – nyt niitä saa etsiä

    • Naudanlihaa tuotettiin 87 miljoonaa kiloa vuonna 2024. Kuvituskuva.

      Lihantuotanto | Näissä kunnissa tuotettiin eniten lihaa viime vuonna

    • Maitoa toimitettiin yhdeltä tilalta meijeriin keskimäärin 507 000 litraa vuodessa viime vuonna.

      Maidontuotanto | Maidontuotanto väheni lähes kaikissa maakunnissa – kaksi aluetta ui hitusen vastavirtaan

      Tilaajalle
    • Vuonna 1943 noin 268 000 tilalla oli lehmiä, tosin vain osasta sitä lähti kodin ulkopuolelle. Vuonna 2023 maitotiloja oli noin 4<strong id="strong-f5119a2e873049bd2021236b40eebb9e"> </strong>360 kappaletta. Kuvituskuva.

      Maidontuotanto | Näin paljon maitotilojen määrä on vähentynyt viimeisen 80 vuoden aikana – jäljellä on enää murto-osa

    Artikkelin aiheet
    valtionosuudet
    lehmä
    ruokaturva
    Kiuruvesi
    kuntatalous
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa