

Eurassa ja Turussa toimiva Pyhäjärvi-instituutti on tehnyt tutkimusta elintarvikealan kehittämisen ja vesienhoidon edistämisen eteen jo lähes neljä vuosikymmentä.
Pyhäjärvi-instituutin toiminta alkoi elintarvikealan kehityksen ja ympäristönsuojelun edistämisen parissa vuonna 1989. Euroopan Unioniin liittyminen toi mukanaan hankerahoitukset, jotka ovat mahdollistaneet toiminnan kasvun ja uudet tutkimusaiheet.
Instituutin työntekijämäärä on moninkertaistunut vuosien varrella: aluksi työntekijöitä oli pitkään kolme, nyt jo yli 40.
Työntekijöistä noin puolet keskittyy maataloushankkeisiin, ja loput jakautuvat tasaisesti vesienhoidon ja ruoka- ja kiertotalouden asiantuntijatehtäviin.

Aluksi tutkimus- ja kehitystyö keskittyi Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen. Nykyään yhteistyötä tehdään valtakunnallisesti ja kansainvälisesti muiden alan toimijoiden, kuten Luonnonvarakeskuksen, Syken ja yliopistojen kanssa.
EU:n hankekaudet ja maatalouden tilanne vaikuttavat tutkimuksen painotuksiin. Viime vuosina olennaiset kysymykset ovat liittyneet ilmastonmuutokseen, vastuullisuuteen, kannattavuuteen ja tilojen talouden hallintaan.
Kehittämispäällikkö Sauli Jaakkola ja toiminnanjohtaja Teija Kirkkala kiteyttävät instituutin ydintehtävän tiedon jalkauttajaksi ja sillanrakentajaksi tieteen ja elintarvikeketjun sekä vesienhoidon käytännön toimijoiden väliin.
Tutkimustarpeita kartoitetaan yhdessä viljelijöiden, elintarvikeketjun yritysten ja vesistöjen käyttäjien kanssa, ja tutkimuksia voidaan toteuttaa viljelijöiden omilla pelloilla. Tutkimustieto julkaistaan hankkeen päätteeksi kaikkien saataville.
Instituutin työ on painottunut viime vuosina maataloudessa erikoiskasveihin, kuten sokerijuurikkaaseen, herneeseen ja palko- ja öljykasveihin.
Viljelyn lisäksi kotieläintuotannon kehitystyö, maan kasvukuntoasiat ja kokonaisvaltainen vesienhallinta ovat viime vuosikymmeninä olleet tärkeitä tutkimuskohteita.
Viime kesänä Perunantutkimuslaitos Petla sulautui osaksi instituuttia, ja jatkossa perunantutkimusta jatketaan saman katon alla muiden erikoiskasvien kanssa. Sulautumisen jälkeen Pyhäjärvi-instituutti kattaa kaikki tuotantosektorit.
”Tehoaineita poistuu valikoimasta, eikä uusia ei tule tilalle. Yritämme löytää viljelijöiden ja tuotantopanosyritysten kanssa yhteistyössä ratkaisuja erikoiskasvien kannattavaan ja vastuulliseen viljelyyn.”
Tällä hetkellä yksi tutkimuskeskuksen painopiste ovat palko- ja öljykasvien kasvinsuojeluun liittyvät kysymykset.
”Tehoaineita poistuu valikoimasta, eikä uusia ei tule tilalle. Yritämme löytää viljelijöiden ja tuotantopanosyritysten kanssa yhteistyössä ratkaisuja erikoiskasvien kannattavaan ja vastuulliseen viljelyyn. Viljelykokeita on sekä viljelijöiden omilla että tutkimustilojen pelloilla, ja viljelijät saavat tutkimusten tulokset käyttöönsä”, Jaakkola kertoo.
Tulosten pitää hyödyttää käytäntöä, ja uusien ratkaisujen tulee olla taloudellisesti mahdollisia.
”Yritämme tarjota tietoa muuttuvan maailman tilanteisiin, mutta viljelijät tekevät lopulta viljelypäätökset ja ratkaisevat, miten ala kehittyy isossa kuvassa. Näemme saamiemme tulosten merkityksen pelloilla vuosien päästä”, Jaakkola kertoo.

Tulevaisuuden toiveena on, että instituutin asiantuntijatuella viljelijät ja koko ruokaketju voivat hyvin. Rakennekehitys jatkuu rajuna ja tilojen koko kasvaa.
”Tavoitteenamme on löytää uusia ja kannattavia ratkaisuja nykyisiin viljelijöiden ongelmiin. Keskeisiä teemoja tällä hetkellä on tuotanto-olosuhteiden muutoksiin sopeutuminen, tuholaisongelmat, vesienhoito, vastuullisuus ja epävarma maailmantilanne.”
Viime vuosina instituutissa on tutkittu erilaisia mahdollisuuksia maan kasvukunnon parantamiseksi. Koetoiminnassa on testattu esimerkiksi kierrätysravinteita, rakennekalkkia ja muita maanparannusaineita.
”Keskeisiä teemoja tällä hetkellä on tuotanto-olosuhteiden muutoksiin sopeutuminen, tuholaisongelmat, vesienhoito, vastuullisuus ja epävarma maailmantilanne.”
Pyhäjärvi-instituutti on pitkän odotuksen jälkeen saamassa uudet toimitilat Euran keskustan tuntumaan. Nykyiset tilat eivät enää ole mahdollistaneet toiminnan laajenemista. Uuden rakennuksen pohjatyöt aloitettiin huhtikuussa ja sen on tarkoitus valmistua vuoden 2027 keväällä.
Uusiin tiloihin on tulossa tarpeeksi varastotilaa, instituutin käyttöön räätälöity esikäsittelylaboratorio, hyvät toimistotilat ja 60 henkilölle sopiva neuvottelutila. Rakennukseen on mahdollista saada jopa 50 työntekijän työpisteet.
Neuvottelutilaa voidaan vuokrata ulkopuolisille, ja Kirkkala uskoo, että sille on alueella paljon kysyntää. Euran lähialueelta on puuttunut neuvottelutila esimerkiksi seminaarien pitämiseen.
Perustettu vuonna 1989
Voittoa tavoittelematon säätiö
Kotipaikkana Eura
Noin 40 työntekijää
Tehtävänä edistää ja kehittää elintarviketaloutta ja ympäristöä koskevaa koulutusta, tutkimusta ja kehitystoimintaa
Säätiön hallituksessa edustettuna Euran, Säkylän ja Eurajoen kunnat, Rauman kaupunki, Apetit Ruoka oy, Finnamyl oy, HKFoods Finland oy, Turun yliopisto ja Osuuskauppa Keula
Strategisesta ja operatiivisesta johdosta vastaa toiminnanjohtaja Teija Kirkkala