• Tutkijat etsivät ratkaisuja viljelijöiden pulmiin Eurassa – tutkimuksia tehdään myös ihan tavallisilla pelloilla

    Pyhäjärvi-instituutin keskeinen tehtävä on jalkauttaa tutkimustietoa käytännön toimijoiden käyttöön.
    Tilaajalle
    Asiantuntijat Riina Lukkala (oik.) ja Minttu Tyykilä nostivat kesällä 2025 näytteen tärkkelysperunakokeesta Räpin koetilalla Köyliössä.
    Asiantuntijat Riina Lukkala (oik.) ja Minttu Tyykilä nostivat kesällä 2025 näytteen tärkkelysperunakokeesta Räpin koetilalla Köyliössä.  
    Maatalous|Kasvintuotanto
    21.6.202608:00
    Fanny Niittymaa
    Eura

    Eurassa ja Turussa toimiva Pyhäjärvi-instituutti on tehnyt tutkimusta elintarvikealan kehittämisen ja vesienhoidon edistämisen eteen jo lähes neljä vuosikymmentä.

    Pyhäjärvi-instituutin toiminta alkoi elintarvikealan kehityksen ja ympäristönsuojelun edistämisen parissa vuonna 1989. Euroopan Unioniin liittyminen toi mukanaan hankerahoitukset, jotka ovat mahdollistaneet toiminnan kasvun ja uudet tutkimusaiheet.

    Instituutin työntekijämäärä on moninkertaistunut vuosien varrella: aluksi työntekijöitä oli pitkään kolme, nyt jo yli 40.

    Työntekijöistä noin puolet keskittyy maataloushankkeisiin, ja loput jakautuvat tasaisesti vesienhoidon ja ruoka- ja kiertotalouden asiantuntijatehtäviin.

    Kauniin punakuorinen Posmo-lajike on pitkään ollut eniten viljelty perunalajike Suomessa. Näytteen avulla voidaan seurata perunakasvuston sadonmuodostuksen vaihetta ja kasvien terveyttä.
    Kauniin punakuorinen Posmo-lajike on pitkään ollut eniten viljelty perunalajike Suomessa. Näytteen avulla voidaan seurata perunakasvuston sadonmuodostuksen vaihetta ja kasvien terveyttä. Kuva: Inka Liimatainen

    Aluksi tutkimus- ja kehitystyö keskittyi Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen. Nykyään yhteistyötä tehdään valtakunnallisesti ja kansainvälisesti muiden alan toimijoiden, kuten Luonnonvarakeskuksen, Syken ja yliopistojen kanssa.

    EU:n hankekaudet ja maatalouden tilanne vaikuttavat tutkimuksen painotuksiin. Viime vuosina olennaiset kysymykset ovat liittyneet ilmastonmuutokseen, vastuullisuuteen, kannattavuuteen ja tilojen talouden hallintaan.

    Kehittämispäällikkö Sauli Jaakkola ja toiminnanjohtaja Teija Kirkkala kiteyttävät instituutin ydintehtävän tiedon jalkauttajaksi ja sillanrakentajaksi tieteen ja elintarvikeketjun sekä vesienhoidon käytännön toimijoiden väliin.

    Tutkimustarpeita kartoitetaan yhdessä viljelijöiden, elintarvikeketjun yritysten ja vesistöjen käyttäjien kanssa, ja tutkimuksia voidaan toteuttaa viljelijöiden omilla pelloilla. Tutkimustieto julkaistaan hankkeen päätteeksi kaikkien saataville.

    Instituutin työ on painottunut viime vuosina maataloudessa erikoiskasveihin, kuten sokerijuurikkaaseen, herneeseen ja palko- ja öljykasveihin.

    Viljelyn lisäksi kotieläintuotannon kehitystyö, maan kasvukuntoasiat ja kokonaisvaltainen vesienhallinta ovat viime vuosikymmeninä olleet tärkeitä tutkimuskohteita.

    Viime kesänä Perunantutkimuslaitos Petla sulautui osaksi instituuttia, ja jatkossa perunantutkimusta jatketaan saman katon alla muiden erikoiskasvien kanssa. Sulautumisen jälkeen Pyhäjärvi-instituutti kattaa kaikki tuotantosektorit.

    ”Tehoaineita poistuu valikoimasta, eikä uusia ei tule tilalle. Yritämme löytää viljelijöiden ja tuotantopanosyritysten kanssa yhteistyössä ratkaisuja erikoiskasvien kannattavaan ja vastuulliseen viljelyyn.”

    Sauli Jaakkola

    Tällä hetkellä yksi tutkimuskeskuksen painopiste ovat palko- ja öljykasvien kasvinsuojeluun liittyvät kysymykset.

    ”Tehoaineita poistuu valikoimasta, eikä uusia ei tule tilalle. Yritämme löytää viljelijöiden ja tuotantopanosyritysten kanssa yhteistyössä ratkaisuja erikoiskasvien kannattavaan ja vastuulliseen viljelyyn. Viljelykokeita on sekä viljelijöiden omilla että tutkimustilojen pelloilla, ja viljelijät saavat tutkimusten tulokset käyttöönsä”, Jaakkola kertoo.

    Tulosten pitää hyödyttää käytäntöä, ja uusien ratkaisujen tulee olla taloudellisesti mahdollisia.

    ”Yritämme tarjota tietoa muuttuvan maailman tilanteisiin, mutta viljelijät tekevät lopulta viljelypäätökset ja ratkaisevat, miten ala kehittyy isossa kuvassa. Näemme saamiemme tulosten merkityksen pelloilla vuosien päästä”, Jaakkola kertoo.

    Pyhäjärvi-instituutti on saamassa uudet työtilat Euran keskustan tuntumaan. Työt aloitettiin huhtikuussa. Teija Kirkkala ja Sauli Jaakkola ovat iloisia tiloista, jotka mahdollistavat instituutin laajenemisen.
    Pyhäjärvi-instituutti on saamassa uudet työtilat Euran keskustan tuntumaan. Työt aloitettiin huhtikuussa. Teija Kirkkala ja Sauli Jaakkola ovat iloisia tiloista, jotka mahdollistavat instituutin laajenemisen.  Kuva: Fanny Niittymaa

    Tulevaisuuden toiveena on, että instituutin asiantuntijatuella viljelijät ja koko ruokaketju voivat hyvin. Rakennekehitys jatkuu rajuna ja tilojen koko kasvaa.

    ”Tavoitteenamme on löytää uusia ja kannattavia ratkaisuja nykyisiin viljelijöiden ongelmiin. Keskeisiä teemoja tällä hetkellä on tuotanto-olosuhteiden muutoksiin sopeutuminen, tuholaisongelmat, vesienhoito, vastuullisuus ja epävarma maailmantilanne.”

    Viime vuosina instituutissa on tutkittu erilaisia mahdollisuuksia maan kasvukunnon parantamiseksi. Koetoiminnassa on testattu esimerkiksi kierrätysravinteita, rakennekalkkia ja muita maanparannusaineita.

    ”Keskeisiä teemoja tällä hetkellä on tuotanto-olosuhteiden muutoksiin sopeutuminen, tuholaisongelmat, vesienhoito, vastuullisuus ja epävarma maailmantilanne.”

    Sauli Jaakkola

    Pyhäjärvi-instituutti on pitkän odotuksen jälkeen saamassa uudet toimitilat Euran keskustan tuntumaan. Nykyiset tilat eivät enää ole mahdollistaneet toiminnan laajenemista. Uuden rakennuksen pohjatyöt aloitettiin huhtikuussa ja sen on tarkoitus valmistua vuoden 2027 keväällä.

    Uusiin tiloihin on tulossa tarpeeksi varastotilaa, instituutin käyttöön räätälöity esikäsittelylaboratorio, hyvät toimistotilat ja 60 henkilölle sopiva neuvottelutila. Rakennukseen on mahdollista saada jopa 50 työntekijän työpisteet.

    Neuvottelutilaa voidaan vuokrata ulkopuolisille, ja Kirkkala uskoo, että sille on alueella paljon kysyntää. Euran lähialueelta on puuttunut neuvottelutila esimerkiksi seminaarien pitämiseen.

    Pyhäjärvi-instituutti

    Perustettu vuonna 1989

    Voittoa tavoittelematon säätiö

    Kotipaikkana Eura

    Noin 40 työntekijää

    Tehtävänä edistää ja kehittää elintarviketaloutta ja ympäristöä koskevaa koulutusta, tutkimusta ja kehitystoimintaa

    Säätiön hallituksessa edustettuna Euran, Säkylän ja Eurajoen kunnat, Rauman kaupunki, Apetit Ruoka oy, Finnamyl oy, HKFoods Finland oy, Turun yliopisto ja Osuuskauppa Keula

    Strategisesta ja operatiivisesta johdosta vastaa toiminnanjohtaja Teija Kirkkala

    Lisää aiheesta
    • Rapsikuoriaiset pureskelevat öljykasvien kukkanuppuja ja syövät siitepölyä.

      Kasvintuotanto | Laaja öljy- ja palkokasvien tuhoojatutkimus käynnistyy

    • Riina Lukkala on perunanaisia. Hän tekee työkseen perunantutkimusta.

      Maatalous | Perunantutkimus muutti uuteen kotiin − muutos tuo säästöä ja synergiaetuja

      Tilaajalle
    • Väriä maisemaan ja kotimaista valkuaista – tätä kaivataan lisää.

      Kasvintuotanto | Öljykasveilla on puolellaan iso määrä plussia, mutta pinta-ala ei vain kasva – uusi foorumi pyrkii nyt tuomaan puhtia rypsin ja rapsin viljelyyn

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    Pyhäjärvi-instituutti
    maatalous
    tutkimus
    viljelijät
    vesienhoito
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Erikoiskasvien viljelyksessä tarvitaan omat koneet. Tässä artikkelissa rakennetaan puomisto erityisesti mansikan kasvinsuojelutyöhön.

    Koneviesti | Kovia kokenut, mansikalle räätälöity kasvinsuojeluruisku löytyi huutokaupasta – puomisto rakennettiin kokonaan uusiksi

    Tilaajalle
  • Nesteen ja Bayern-konsernin yhteistyöhön sisältyy muun muassa kumppaneiden tunnistaminen, arvoketjun kehittäminen sekä syysrapsin tuotannon laajentaminen uusiutuvien tuotteiden raaka-aineeksi.

    Koneviesti | Neste ja Bayer yhteistyöhön uudistavilla viljelymenetelmillä tuotettujen kasviöljyjen kehittämiseksi

  • Lakoontunut vilja on riskitekijä ajatellen haitallisten Fusarium-sienten runsastumista.

    Koneviesti | Viljojen Fusarium ja mykotoksiinipitoisuudet taas tapetilla – keinoja ongelman selättämiseksi on löytynyt

    Tilaajalle