Teija Kirkkala toimii Pyhäjärvi-instituutin toiminnanjohtajana. Kuva: Lari Lievonen
Perunantutkimus muutti uuteen kotiin − muutos tuo säästöä ja synergiaetuja
Perunantutkimuslaitos on nyt osa Pyhäjärvi-instituuttia.TilaajalleOripää
Riina Lukkala on perunanaisia. Hän tekee työkseen perunantutkimusta. Kuva: Lari LievonenPyhäjärvi instituutin osastolla Okrassa oli tällä kertaa edustettuna myös Perunantutkimuslaitos Petla, ensimmäistä kertaa instituutin osana.
”Perunantutkimuslaitos sulautui kesäkuun alussa osaksi Pyhäjärvi-instituuttia. Petla jää kuitenkin nimenä elämään. Koska nimi on monille tuttu 44 toimintavuoden ajalta, säilyy se Rypsi-rapsi-foorumin tavoin tutkimusohjelman nimenä”, avaa ohjelman tutkija Riina Lukkala.
Sulautumisen seurauksena Pyhäjärvi-instituuttiin siirtyi kolme työntekijää, maanviljelykalustoa sekä Petlan omaisuus Räpin koetilalla.
”Aiemmin toiminnan taustalla oli kaksi säätiötä, nyt vain yksi. Saavutamme jo sitäkin kautta hallinnollisia säästöjä”, kertoo Pyhäjärvi-instituutin toiminnanjohtaja Teija Kirkkala.
”Uskon, että tässä asiassa yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi.”
Kirkkala toteaa, että sulautumisen jälkeen Pyhäjärvi-instituutti kattaa kaikki tuotantosektorit.
”Perunantutkimusta Pyhäjärvi-instituutissa ei ole kuitenkaan ollut, koska emme ole halunneet tehdä päällekkäistä työtä.”
Toiminnanjohtaja iloitsee myös siitä, että sulautumisen myötä organisaation osaaminen laajenee entisestään.
”Uskon, että tässä asiassa yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi. Kaikki osa-alueet saavat synergiaetuja. Perunalla voi olla jatkossa edelleen omia tutkimushankkeita, mutta peruna voidaan ottaa myös osaksi muita hankkeita.”
Pyhäjärvi-instituutti ja Petla ovat tehneet jo aiemmin yhteistyötä alkutuotannon edistämisen parissa muun muassa Räpin koetilalla Köyliössä. Perunan tutkimus- ja koetoiminta jatkuu siellä edelleen.
”Olemme kiinnostuneita kaikista perunoista; niin ruoka kuin tärkkelysperunastakin”, Riina Lukkala kertoo.
Hän toteaa perunantutkimuksen painottuvan nyt erityisesti kasvinsuojeluun.
”Tavoitteenamme on löytää siihen uusia ratkaisuja. Olemme muun muassa selvittäneet biologisten torjunta-aineiden mahdollisuuksia vaihtoehdoiksi kemiallisille.”
Lukkala toteaa perunaruton olevan kasvitauti, jonka torjunnasta aiheutuu perunanviljelijöille vuosittain eniten kasvinsuojelukustannuksia. Mikäli torjunnassa epäonnistutaan, satotaso putoaa ja taloudelliset menetykset ovat suuret.
”Kasvinsuojelussa oikea-aikaisuus on todella tärkeää. Sitä myös painotamme.”
Toinen tärkeä asia perunantutkimukselle on ravinteiden hyödyntäminen yhä tehokkaammin. Perunaviljelmiltä ei vaadita viljelykiertoa, kuten esimerkiksi viljoilta.
”Viljelykierto on kyllä suositeltavaa ja riippuu viljelijästä itsestään.”
Lukkalan mukaan käynnissä on Luonnonvarakeskuksen kanssa Makera-rahoitteinen tutkimus siitä, kuinka maahan tiukasti sitoutunutta fosforia saataisiin tehokkaammin kasvien käyttöön.
”Esimerkiksi maahan istutuksen yhteydessä laitetut mikrobit voisivat auttaa fosforin irrottamisessa perunan käyttöön. Tutkimme myös kumppanuuskasvien vaikutuksia.”
Petlan kokeissa perunaa ja tattaria on kylvetty vuororivein.
”Emme ole vielä saaneet kunnollisia tuloksia, mutta ajatus on, ettei tattarista puitaisi satoa, vaan se toimisi nimenomaan fosforin irrottajana. Tattari sopii muutenkin erinomaisesti viljelykiertoon perunan kanssa.”
Pyhäjärvi-instituutti edistää elintarviketaloutta ja ympäristöä koskevaa kehittämis-, koulutus-, ja tutkimustoimintaa ja sillä on vahva asema alkutuotannon kehittämisessä erityisesti vihannesten, öljykasvien, peltojen vesienhallinnan, kotieläintalouden, uusien viljely- ja vesiensuojelumenetelmien sekä hiilineutraaliuden ja sivuvirtojen hyödyntämisen parissa.
- Osaston luetuimmat
