Sato alkaa tuleentua, kunhan vain saadaan lämpöä. Kuva: Heli Lehtelä
"Ensikertalaisen tuurilla, nyt näyttää hyvältä" – vain sadepilvet pellon yllä varjostavat sikayrittäjän syysrypsikokeilua
Tänä vuonna rikkatorjunta ei onnistunut sille soveliaassa aikaikkunassa.TilaajalleKiikka
Juha Junnila on tyytyväinen syysrypsikokeiluunsa, kunhan kasvustot eivät lakoontuisi enempää. Kuva: Heli LehteläKiikkalainen maatalousyrittäjä Juha Junnila kertoo pyörtäneensä pyhän periaatteensa.
”Olen lähtenyt aina siitä, että syksyllä kylvettävien kasvien kanssa mennään minimipanoksilla. Suomen talvi on kuitenkin niin kova, että joka kolmas vuosi se tuhoaa kasvustot enemmän tai vähemmän kokonaan”, hän avaa.
Viime syksynä Junnila kylvi ensimmäistä kertaa syysrypsiä, joka vaatii suurempaa riskiottoa tuotantopanosten suhteen kuin syksyllä kylvettävät viljat.
”Näistä asioista ei voi tinkiä, jos syysrypsin kanssa meinaa onnistua.”
”Syksyllä pelto oli ensin kultivoitava ja sitten äestettävä kahteen kertaan. Sitten oli kylvö. Vielä ennen talven tuloa ensimmäinen rikkatorjunta ja jääntiviljan torjunta sekä etanasyöttien levittäminen”, hän luettelee syksyn työvaiheita.
Polttoainetta, kasvinsuojeluainetta ja työaikaa siis paloi runsaasti jo ennen kuin siirryttiin jännittämään, kuinka kasvusto talvehtii.
”Kokeneemmat ovat kertoneet, että näistä asioista ei kuitenkaan voi tinkiä, jos syysrypsin kanssa meinaa onnistua”, Junnila toteaa.
Kasvusto sai heti kylvön jälkeen 40 millin sateen, mutta siitä ei koitunut ongelmia, kuten syysohrille.Talvi oli leuto ja kasvustot selvisivät siitäkin hyvin. Öljykasvit kaiken kaikkiaan näyttävät hyötyneen sateisesta ja viileästä alkukesästä.
”Ensikertalaisen tuurilla, nyt näyttää hyvältä”, viljelijä toteaa.
Ainoa harmituksen aihe on, että ensin pitkälle toukokuuhun jatkuneiden pakkasten ja sen jälkeen jatkuvien sateiden vuoksi, Junnila ei päässyt tekemään syysrypsilleen rikkatorjuntaa ennen kukkavarsien kehittymistä.
”Tiheimmissä paikoissa rikkoja ei silti juuri olekaan, eikä rikoista muodostu ongelmaa esimerkiksi puinnin suhteen.”
Rypsin palkojen sisään on jo muodostunut siemeniä, jotka odottavat lämpöä tuleentuakseen.
”Viileiden säiden vuoksi puinnit voivat venyä sen verran pitkälle, ettei näille lohkoille pääse kylvämään tänä syksynä. Juurikartion pitää kuitenkin ehtiä kasvaa noin kahdeksan senttiseksi ennen talvea.”
Nykyinen kasvusto kylvettiin elokuun puolivälissä ja sen esikasvina oli syysohra.
Runsaat sateet ovat painaneet syysrypsin tuleentumaan alkavia kasvustoja Kiikassa hieman lakoon, mutta kasvustot eivät kuitenkaan ole painuneet vielä maata vasten.
”Täytyy toivoa, että sateet hellittäisivät ja lakoontuminen jäisi tähän”, Junnila toteaa.
Nojollaan olevat kasvustot eivät enää kaipaisi lakoonnuttavia sateita. Kuva: Heli LehteläTähän mennessä syysrypsikokeilu on edennyt sen verran menestyksekkäästi, että Junnila olisi valmis kylvämään sitä myös toistamiseen.
”Olen parina vuonna kylvänyt kevätrypsiä ja -rapsia. Syysrypsi on miellyttävämpi valinta tuholaistorjunnan helppouden vuoksi. Keväällä kylvettyjä kasvustoja piti tarkkailla päivittäin ensin kirppojen ja sitten kuoriaisten torjuntaa varten.”
Öljykasvit monipuolistavat Junnilan viljelykiertoa. Hän kertoo, että suuri osa tilan lohkoista on runsasmultaisia, eikä niillä voisi kuvitellakaan viljeltävän hernettä tai syysviljoja.
”Ruoppamailla typpeä vapautuu liikaa herneelle.”
Öljykasvien lisäksi Junnilalla on viljelykierrossa 88 hehtaarillaan syys- ja kevätvehnää, syysruisvehnää, hernettä ja ohraa.
”Viljat ja herne menevät 50 kilometrin päähän sikalaan, jossa olen osakkaana, öljykasvit myyn ulkopuolelle.”
Vaikka viime kesäkin oli sateinen, ei Junnilalla ole toistaiseksi ollut ongelmia toksiinien kanssa.
”Kuivaan viljan viiteentoista, se riittää, sillä enempi kuivaaminen maksaisi suhteessa tolkuttomasti enemmän. Vain yhdessä viljaerässä toksiinien raja-arvot ylittyivät viime vuonna elintarvikelaadun suhteen.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
