MMT Leena Rantamäki-Lahtinen esitteli sikayrittäjien näkemyksiä tilojensa vahvuuksista ja heikkouksista. Kuva: Marjaana Malkamaki
Sikatilat eivät saavuta taloustavoitteitaan – esteinä yrittäjän aikapula ja vähäinen talousneuvonta
Helsingin yliopiston ja Luken tutkimuksen mukaan sikayrittäjät ovat tyytymättömiä tilojensa taloudellisiin tuloksiin, mutta eläinten hyvinvoinnille asetetut tavoitteet on saavutettu. Vain harva yrittäjä hyödyntää talousneuvontaa tai suunnittelee kassavirtaansa, mikä heikentää pitkän aikavälin kannattavuutta.TilaajalleIkaalinen
Sikayrittäjien tärkeimmät tilansa toiminnalle asettamat tavoitteet ovat pitkän aikavälin hyvä kannattavuus, oman toimeentulon turvaaminen sekä ihmisten ja eläinten hyvinvointi. Kuva: Viestimedian arkistoSikayrittäjien tärkeimmät tilansa toiminnalle asettamat tavoitteet ovat pitkän aikavälin hyvä kannattavuus, oman toimeentulon turvaaminen sekä ihmisten ja eläinten hyvinvointi. Mainittuja hieman vähemmän tärkeä tavoite on ympäristön hyvinvointi.
Näistä tavoitteista yrittäjät ovat mielestään huonoiten onnistuneet taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa. Tulokseen ja voittoon ei olla tyytyväisiä.
Tulokset käyvät ilmi Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan ja Luonnonvarakeskus Luken yhteisen hankkeen tuloksista. Niitä esitteli MMT Leena Rantamäki-Lahtinen Suomen Sikayrittäjät ry:n seminaarissa Ikaalisissa 27.9.
HY:n ja Luken yhteinen Kehittyvien, kasvavien ja suurten kotieläintilojen johtamisen menestystekijät (Success 4 Farms) -hanke.
Kysely tehty loka–marraskuussa 2023.
168 vastausta, vastausprosentti 12.
Vastanneista 70 sikayrityksiä
– peltoa keskimäärin 135 hehtaaria
– liikevaihdon keskiarvo 1,1 miljoonaa euroa
– palkattujen vakituisten työntekijöiden osuus työvoimasta 37 prosenttia
– osakeyhtiöiden osuus tiloista 29 prosenttia
– lihasikoja 40 prosentilla ja yhdistelmäsikala 33 prosentilla
– lihasikapaikkoja keskimäärin 1 483 ja emakkopaikkoja keskimäärin 449
Vain noin viidennes vastaajista teki suunnittelulaskelmien herkkyysanalyysejä. Työn tuottavuutta seurasi runsas kolmannes. Alle puolet käytti talousneuvonnan palveluita, teki kassabudjetin tai käytti kahdenkertaista kirjanpitoa.
Kaikkien näiden talouden hallintaan liittyvien toimien puuttumista yrittäjät perustelivat pääasiassa ajanpuutteella tai sillä, että asia ei ole tärkeä.
Kassabudjetti ja työn tuottavuuden seuranta säännöllisesti käytettyinä auttaisivat yrittäjää lyhyen ja keskipitkän aikavälin suunnittelussa, Rantamäki-Lahtinen totesi.
Strategia määrittelee mihin mennään ja mikä on tavoite. Näiden perusteella valitaan oikeat työkalut tavoitteisiin pääsemiseksi, Rantamäki-Lahtinen painotti.
Hänestä olisi tärkeää ottaa aikaa esimerkiksi investointia suunniteltaessa skenaarioiden tekemiseen ja selvittää, miten lihan hinnan muutokset vaikuttavat.
Alle kolmanneksella vastaajista oli kirjallinen sopimus yhteistyötahojen kanssa. Sama osuus vastaajista kertoi, että he suojautuvat hinta- ja markkinariskeiltä esimerkiksi futuureilla tai optioilla.
Rantamäki-Lahtinen kannusti sikayrittäjiä harkitsemaan suullisten sopimusten tekemistä, vaikka toinen osapuoli olisi pitkäaikainenkin kumppani. Hän myös muistutti, että futuurit ovat keino suojautua viljojen hintojen nousuilta.
Kassabudjetti ja työn tuottavuuden seuranta auttaisivat yrittäjää lyhyen ja keskipitkän aikavälin suunnittelussa.
Kyselyyn vastanneet sikayrittäjät olivat mielestään saavuttaneet eläinten hyvinvoinnille asetetut tavoitteet. Tästä kertoivat tuotostasot, kuten päiväkasvu sekä eläinten terveys ja hyvinvointi ylipäätään.
Yrittäjien ja heidän työntekijöidensä hyvinvoinnin turvaamisessa oli toivomisen varaa. Alle kolmasosa yrittäjistä koki, että oma hyvinvointi on vähintään hyvällä tasolla.
Yrittäjät arvioivat itse työilmapiiriä, työturvallisuutta ja työntekijöiden hyvinvointia. Vastaajien valtaosan mielestä nämä asiat olivat kunnossa.
- Osaston luetuimmat
