Syyskuun 26. päivä Suomessa oli 642 yritystä, joiden päätoimiala on sikatalous. Näistä 137 oli osakeyhtiöitä ja niistä 61 kasvatti lihasikoja ja lopuilla oli porsastuotantoa.
Näin kertoi tutkimusprofessori Jarkko Niemi Luonnonvarakeskus Lukesta Ikaalisissa 27.syyskuuta Sikayrittäjät ry:n järjestämässä seminaarissa.
Seminaarissa Niemi kävi läpi Luken ja Helsingin yliopiston yhteisen hankkeen tuloksia. Sen mukaan osakeyhtiösikatilalla oli tulosten mukaan tyypillisesti kaksi omistajaa. Lihasikalassa oli kolme ja porsastuotantosikalassa neljästä viiteen työntekijää.
Noin neljänneksellä hankkeen kyselyyn vastanneista tiloista oli hallituksessa muitakin jäseniä kuin omistajia.
Sikatiloilla oli korollista velkaa 600 000–650 000 euroa ja omavaraisuusaste 37–40 prosenttia, Niemi kertoi. Lihasikalassa käyttöpääoma oli 140 000 euroa ja porsastuotantosikalassa 230 000 euroa. Lihasikaloiden liikevaihdon mediaani oli 1,35 ja porsastuotantosikaloiden 1,73 miljoonaa euroa.
Niemi kertoi, että yhtiömuotoisten maatilayritysten määrä on viime vuosina kasvanut. Oy-maatilojen tulos vaihtelee ja poikkeuksellisen huono tai hyvä tulos koskee yleensä vain yhtä vuotta.
Osakeyhtiömaatilojen kannattavuus on parempi kuin maatilayritysten keskimäärin. Osakeyhtiöt ovat usein muita maatiloja suurempia, mikä tuo mukanaan mittakaavaetuja sekä ammattimaisen johtamisen, Niemi selitti.
”Osakeyhtiömaatilojen kannattavuus on parempi kuin maatilayritysten keskimäärin.” Jarkko Niemi
Esityksessään Niemi nosti esiin osakeyhtiömaatilojen johtoryhmien merkityksen. Hänen mukaansa olisi hyvä, että johtoryhmässä olevilla henkilöillä olisi laaja asiantuntemus ja ulkopuolista näkemystä.
”On saatu hyviä kokemuksia johtoryhmistä, joissa omistajien lisäksi on ulkopuolisia asiantuntijoita, kuten neuvoja, toinen maatalousyrittäjä, talousasiantuntija tai teurastamon tai meijerin edustaja.”
Niemi muistutti, että johtoryhmän rooli on avustaa toimitusjohtajaa ja hallitusta. Se ei ole varsinainen yhtiöoikeudellinen toimielin.
Niemen esityksen jälkeen oli paneelikeskustelu, johon osallistui muun muassa sikayrittäjä Aki Alitupa Nousiaisista. Hän totesi, että riskienhallinta on osakeyhtiössä parempaa kuin toiminimellä tai yksityisellä elinkeinonharjoittajalla.
Rahoituslaitoksilla puolestaan Alituvan mukaan on enemmän osaamista toimia osakeyhtiöiden kuin yhtiöittämättömien suurten maatilojen kanssa. Osakeyhtiön etu on sekin, että yhtiön ja yksityistalouden rahavirtojen seuraaminen on helppoa.
Paneelissa oli mukana myös ohjelmistoyritys Wiklisoft oy:n hallituksen puheenjohtaja Hannu Ala-Haavisto. Hänen mukaansa hallitustyöskentely ja sen tehostaminen ovat käyttämätön kortti. Myös hallituksessa olisi hyvä olla ulkopuolisia mukana sparraamassa toimintaa.
Niemi kannusti osakeyhtiömaatilojen hallituksia pitämään kunnollisia ”sessioita”, joissa keskitytään yhteen asiaan kerrallaan. Tällainen asia voi olla esimerkiksi yrityksen strategia ja keinot siinä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
