Ministeri Krista Mikkonen: Luomu pelastaa pörriäiset

Luontokato tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä, kun yhä useampi laji uhkaa kadota ja aiemmin yleiset lajit vähenevät.

Luontokadon aiheuttamaa uhkaa on verrattu lentokoneeseen, josta putoaa ruuveja yksi kerrallaan – kuten luonnosta katoaa lajeja yksi kerrallaan. Kone jatkaa matkaansa aikansa, mutta kaikki tietävät, että kun riittävä määrä ruuveja on hävinnyt, putoaa myös kone.

Olemme täysin riippuvaisia luonnosta ja sen tuottamista hyödyistä. Kun heikennämme luonnon monimuotoisuutta, ennen pitkää vaikutukset näkyvät luonnon meille tuottamissa palveluissa. Yksi muistutus tästä oli alkuvuoden uutinen kesän heikosta pölyttäjäennusteesta.

Pölyttäjähyönteiset ovat välttämättömiä ruoantuotannollemme. Ilman niitä monet hedelmät, puutarhakasvit ja luonnonmarjat jäävät ilman satoa.

Ennuste arvioi pölyttäjien määrän jäävän vähäiseksi viime vuoden huonojen sääolosuhteiden vuoksi. Taustalla vaikuttaa muutakin: pölyttäjien määrän on havaittu vähentyneen hälyttävästi jo pidemmän aikaa eri puolilla maailmaa.

Syitä pölyttäjäkatoon ovat elinympäristöjen katoaminen, tuholaismyrkyt, vieraslajit ja ilmastonmuutos. Meillä esimerkiksi niityt, kedot ja luonnonlaitumet ovat lähes kadonneet ja pelloille levitettävät torjunta-aineet tappavat laajasti myös hyödyllisiä hyönteisiä.

Kolme neljästä ihmisen ravintokasvista tarvitsee pölyttäjiä. Pelkästään Suomessa pölyttäjien maataloudelle tuottaman lisäarvon suuruudeksi on arvioitu 50 miljoonaa euroa. Niiden korvaaminen ihmistyövoimalla tulisi kalliiksi. Tähän on jo joissain Kiinan hedelmätarhoissa jouduttu, siellä ihmiset pöllyttävät kukkaset käsin.

Kaiken ihmistoiminnan lähtökohtana tulisi olla, että negatiiviset vaikutukset ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. Tähän yhteiskunnan tulisi politiikallaan ohjata. Ei ole mitään järkeä ensin omilla toimilla heikentää monimuotoisuutta ja sen jälkeen tehdä toisia toimia sen parantamiseksi. Se ei myöskään ole taloudellisesti viisasta.

Maataloudessa paras keino edistää ympäristön tilaa on luomuviljely. Luomutiloilla on enemmän pölyttäjille sopivia elinympäristöjä ja kemiallisten torjunta-aineiden käyttö on kielletty kokonaan.

Luomuviljelyä tulee lisätä merkittävästi. Suomen maabrändiryhmän tavoitteen mukaisesti puolet pelloista tulisi siirtää luomuun vuoteen 2030 mennessä.

Samanaikaisesti luomumenetelmiä tulee soveltaa yhä enemmän kaikessa viljelyssä. Se lisäisi merkittävästi maatalouden omavaraisuutta vähentäessään riippuvaisuutta fossiiliperäisistä lannoitteista.

Säätytalolla pohditaan paraikaa erilaisia keinoja koskien muuan muassa luonnon monimuotoisuuden lisäämistä, omavaraisuuden parantamista, maataloutta, valtion tehokasta rahankäyttöä ja elintarvikeviennin edistämistä. Näihin kaikkiin löytyy yhteinen vastaus – luomutuotannon edistäminen.

Kirjoittaja on sisäministeri (vihr.).