Lammasala julkaisi syksyllä hätähuudon sekä tilojen että alaan liittyvien jatkojalostajien kuten teurastamojen ja kehräämöjen puolesta. Kuva: Sanne Katainen
Brändiyritykset uskovat kotimaiseen villaan – tuottajasopimuksista pidetään kiinni vaikeasta ajasta huolimatta
Suomalainen villa kiinnostaa etenkin Keski-Euroopassa, kertovat Lapuan Kankurit ja Myssyfarmi.Tilaajalle
Kotimaista villaa sisältävien tuotteiden valikoima laajentuu ensi vuoden syksyllä, Lapuan Kankureista kerrotaan. Kuva: Lapuan KankuritTiukka taloudellinen tilanne on koetellut myös kotimaista villaa käyttäviä suomalaisyrityksiä.
”Premium-tuotteiden myynti on nyt tosi vaikeaa. Toisaalta tarpeeksi kiinnostavalla mallistolla on aina kysyntää”, Myssyfarmin toimitusjohtaja Anna Rauhansuu kertoo.
Vaikka yrityksen liikevaihto ei kasvanut vuonna 2024, Myssyfarmi onnistui pitämään kiinni valtaosasta jälleenmyyjistään. Vientimaista etenkin Saksassa ja Kiinassa on havaittavissa myös piristymisen merkkejä.
”Pidempi katsantokanta on tosi tärkeä tässä tilanteessa. Meillä on kaikki edellytykset pärjätä tulevana vuonna, kun olemme pystyneet tekemään uusia avauksia myös tänä vaikeana vuonna”, Rauhansuu sanoo.
Lammasalan ahdinko ja syksyllä julkaistu hätähuuto otetaan Myssyfarmissa vakavasti.
”Kyllä se laskee tunnelmaa, samoin kuin luomun osuuden leikkautuminen”, Rauhansuu myöntää.
Vaikeasta tilanteesta huolimatta Myssyfarmi haluaa pitää kiinni villan ostosopimuksistaan tilojen kanssa, jotka tarjoavat laadukasta ja hyvin lajiteltua suomenlampaan luomuvillaa.
Suomalaista villaa käytettään esimerkiksi Kaamos-vilteissä. Kuva: Lapuan KankuritMuutama vuosi sitten kotimaisen villan käyttöön investoinut Lapuan kankurit ostaa nykyään villaa noin 40 tilalta. Vuodessa määrä on noin 15 000 kiloa, kertoo toimitusjohtaja Esko Hjelt.
Suurin osa on suomenlampaan ja kainuunharmaksen villaa, mutta osalta tiloista ostetaan myös liharoturisteytysten ja gotlanninturkislampaan villaa.
Villasta kehruutetaan alihankkijalla omaa lankaa, jossa kotimaisen villan osuus on noin puolet raaka-ainelangasta, toinen puoli on sertifioitua villaa Uudesta-Seelannista.
”Puolet on tällä hetkellä meillä prosessissa toimiva osuus, koska teemme omaan tuotantoomme soveltuvaa riittävän kestävää teollisuuslankaa, emme käsityölankaa”, markkinointijohtaja Jaana Hjelt muistuttaa.
”Koko prosessi omissa käsissä antaa meille uusia mahdollisuuksia. Olemme esimerkiksi alkaneet hyödyntää kasvivärejä kuten morsinkoa ja kahvia.”
Lajittelu on tärkeä osa villaketjua, jotta teollisuus saa laadukasta raaka-ainetta. Kuva: Terhi TorikkaSuomalaista villaa käytetään yhtiön tavoitteen mukaisesti osassa tuotteista. Niiden valikoimaa on tarkoitus lisätä nyt, kun raaka-aineen saatavuus kotimaasta on varmentunut.
Alkavan vuoden tavoitteet liittyvät etenkin villan hankinnan kehittämiseen edelleen.
”Keräilyreittejä tehostetaan, samoin tiloilla tapahtuvaa villan lajittelua. Tavoitteena on saada esimerkiksi tasaisuutta kuidun pituuteen ja vähentää roskaisuutta”, Esko Hjelt kertoo.
”Koko prosessi omissa käsissä antaa meille uusia mahdollisuuksia. Olemme esimerkiksi alkaneet hyödyntää kasvivärejä.” Jaana Hjelt
Kuluttajien ostopäätösten harkinnan lisääntyminen sekä vastuullisuuden merkityksen kasvu on sopinut Lapuan Kankureille.
Tuotteiden myynti on Suomessa ja Keski-Euroopassa kasvanut, vaikka aika on ollut vaikea. Suomalainen villa on pohjoismaista ja englantilaista pehmeämpää, mitä arvostetaan muun muassa Saksassa.
”Suurin villabuumi on rauhoittunut, mutta uskomme villan tulevaisuuteen edelleen. Nyt on sopiva hetki satsata tuotekehitykseen”, Esko Hjelt sanoo.
”On hullua, että kierrätettävää luonnonkuitua poltetaan jätteenä miljoonia kiloja samaan aikaan kun uusia biopohjaisia kuituja kehitetään lisää.” Anna Rauhansuu
Kansainväliset tilastot osoittavat, että villan osuus tekstiilien kasvavasta kokonaiskulutuksesta laskee edelleen ja keinokuitujen osuus suurenee.
”On hullua, että kierrätettävää luonnonkuitua poltetaan jätteenä miljoonia kiloja samaan aikaan kun uusia biopohjaisia kuituja kehitetään lisää”, Rauhansuu harmittelee.
Hän muistuttaa, että maailman villoissa on eroja. Suomessa villa on pääasiassa lampaanlihan sivutuote. Esimerkiksi merinovillaa Australiassa ja Uudessa-Seelannissa tuottavia lampaita sen sijaan kasvatetaan nimen omaan villan vuoksi. Silloin villan hiilijalanjälki on selvästi suurempi kuin sivutuotteena.
Villan tuotanto on Suomessa tiiviisti kytköksissä myös luonnon monimuotoisuuden ylläpitoon ja alkuperäisrotujen säilyttämiseen, Rauhansuu muistuttaa.
- Osaston luetuimmat
