Sateet ovat siirtäneet sokerijuurikkaan nostojen aloitusta. Kuva on syksyltä 2023. Kuva: Kimmo Haimi
Sadonkorjuu on 1–2 viikkoa jäljessä – osa hyvästä sadosta voi jäädä peltoon
Sadonkorjuukausi on ollut hankala, mutta kokonaisuudessaan kasvukausi on ollut suotuisa ja satonäkymät ovat hyvät.
Kevätvehnää, öljykasveja ja härkäpapua on vielä huomattavasti puimatta. Puinteja on tehty pienissä aikaraoissa sateiden välissä. Kuva: Jaana KankaanpääPuinnit ovat vielä kesken, ja sadonkorjuu on arvioiden mukaan 1–2 viikkoa jäljessä normaalista, kertoo Pro Agria kasvutilannekatsauksessaan.
Sateet ovat keskeyttäneet puinteja moneen otteeseen eri puolilla maata. Myös sadon valmistuminen on viivästynyt, koska elokuussa oli vain harvakseltaan aurinkoisia poutapäiviä.
Eniten on puimatta kevätrapsia ja -rypsiä, härkäpapua ja kevätvehnää. Sateet ovat vaikeuttaneet myös perunan korjuuta ja siirtäneet sokerijuurikkaan nostojen aloitusta.
Kokonaisuudessaan kasvukausi on kuitenkin ollut varsin suotuisa ja satonäkymät ovat hyvät, sillä sateita saatiin riittävästi eikä Suomessa koettu Euroopan laajojen alueiden tavoin pitkiä ja voimakkaita hellejaksoja, Pro Agria summaa.
Osa vielä puimatta olevasta alasta voi jäädä korjaamatta kokonaan, jos sateet jatkuvat.
Puinnit ovat venyneet pitkälle syksyyn ja riski sadon laadun heikentymiselle on suuri runsaiden sateiden takia. Korjuuta on jouduttu tekemään pienessä aikaraossa sateiden välissä.
Viimeisissä puinneissa puintikosteudet ovat olleet korkeita, mikä on lisännyt merkittävästi kuivauskustannuksia nykyisen korkean polttoöljyn hinnan aikana.
Osa vielä puimatta olevasta alasta voi jäädä korjaamatta kokonaan, jos sateet jatkuvat.
Kevätviljoista ohran ja kauran puinnit ovat pisimmällä, ja alasta on puituna 85 prosenttia. Kevätvehnäalasta keskimäärin 67 prosenttia on saatu korjattua.
Eniten kevätviljojen puinnit ovat kesken Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Oulun ja Kainuun alueella sekä Lapissa. Pohjanmaalla myös syysvehnää on vielä korjaamatta, Pro Agrian katsauksessa sanotaan.
Herneen puinnit ovat valmistuneet pääosassa maata, mutta Pohjois-Pohjanmaalla niiden korjuu on vasta alussa hitaan valmistumisen takia.
Hernekasvustot kärsivät sateisessa säässä, kasvustoa on ollut laossa paljon ja pahimmilla alueilla alimmat palot ovat jo itäneet.
Härkäpapua on korjaamatta vielä noin 40 prosenttia, eniten Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa.
Kevätöljykasvien korjuu on edennyt pisimmälle Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, mutta esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla niiden korjuussa ollaan vasta alussa.
Keskimäärin kevätrapsista on korjattu noin 30 prosenttia ja kevätrypsistä vähän vajaa puolet.
Ohran, kauran ja kevätvehnän sadot ovat olleet keskimääräistä parempia. Myös sadon laatu on ollut hyvä.
Kevätviljojen satonäkymät ovat olleet pitkin kasvukautta syysviljoja paremmat. Syysviljat kärsivät kevään kovassa kuivuudessa ja jo talvi harvensi kasvustoja.
Tähän mennessä korjattujen ohran, kauran ja kevätvehnän sadot ovat olleet keskimääräistä parempia. Myös sadon laatu on ollut hyvä.
Hehtolitrapainot ovat olleet viime vuosia korkeampia, mutta valkuaispitoisuudet taas matalampia.
Satojen onnistumisen taustalla olivat kasvukaudella saadut riittävät sateet ja viileähkö sää ilman helteitä.
Markkinatilanteen ja kustannuspaineen takia viljelyä todennäköisesti keskitettiin tänä vuonna hyväkuntoisille peltolohkoille ja epävarmimmat lohkot jätettiin pois tuotantokasvien viljelystä, Pro Agrian katsauksessa arvioidaan.
Sadonkorjuun viivästyminen ja runsaat sateet ovat nyt vaikeuttaneet syyskylvöjen tekemistä. Syysrukiin kylvöalan ennakoidaan pienenevän 10 prosenttia ja syysvehnän lähes 20 prosenttia viime kauteen verrattuna.
Peltojen märkyyden lisäksi polttoaineen korkea hinta saattaa vähentää syysmuokkauksia. Valtaosa peltoalasta jää sängelle tai kerääjäkasville talven ajaksi. Keskimäärin vain vajaa 20 prosenttia pelloista kevytmuokataan tai kynnetään syksyllä.
Säilörehunurmet kasvoivat hyvin kuluneen kasvukauden olosuhteissa. Vettä ja lämpöä oli sopivasti niiden kasvulle.
Rehunurmista on korjattu kolmas sato noin puolelta alasta, ja näyttää siltä, että joillakin tiloilla päästään korjaamaan vielä Suomen olosuhteissa harvinainen neljäs sato.
Useimmilla tiloilla ei ole enää tarvetta lisäsatojen korjuuseen. Kokonaissadon määrä on ollut keskimääräistä parempi ja sadon laatu on ollut hyvä.
Joillakin tiloilla päästään korjaamaan vielä Suomen olosuhteissa harvinainen neljäs säilörehusato.
Perunan korjuukausi alkoi elo–syyskuun vaihteessa ja nostot ovat parhaillaan meneillään.
Viime viikkojen runsaat sateet uhkaavat heikentää peltojen kantavuutta ja osa perunoista voi jäädä maahan korjaamatta. Kaikkiaan perunasadosta ennakoidaan keskimääräistä.
Sokerijuurikkaan nostot ovat alkaneet. Sokerijuurikas on kasvanut hyvin ja tasaisesti kasvukauden olosuhteissa.
Sato arvioidaan keskimääräistä paremmaksi, joskin sokeripitoisuudet ovat matalahkoja runsaasti sateita saaneilla alueilla.
Varastovihannesten korjuu ajoittuu lokakuulle, sillä kasvukausi on vielä meneillään ja lämpöä riittää. Lisäksi viileähkö kesä hidasti vihannesten kasvua jonkin verran.
Varastovihanneksista, kuten kaaleista, porkkanasta ja sipulista, odotetaan keskimääräistä satoa.
Tuorevihannesten, kuten salaattien, punajuuren, papujen, purjon, parsa- ja kukkakaalien sekä varhaisporkkanoiden, satokausi jatkuu yhä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
