Hybridirukiin siemenkauppa käy vilkkaana ‒ "Syysvilja-ala tulee varmasti kasvamaan”
Syysviljojen kysyntä on vahvaa. Siemenkauppiaat uskovat viljelyalojen kasvavan.Tilaajalle
Syysruisvehnää Mellilässä heinäkuun viimeisellä viikolla. Lajikkeena SU Toppus. Kuva: Niilo Salo, Siementila Salo OySyysviljojen suosio näyttää kasvavan tulevana syksynä, kertovat siemenkauppiaat.
”Kiinnostusta on tosi paljon. Esimerkiksi Okrassa osastolle tuli tuottajia, jotka aikovat lisätä syysvilja-alaa, mutta myös sellaisia, jotka eivät ole ennen syysviljoja viljelleet”, kertoo Tilasiemen Oy:n toimitusjohtaja Antti Ollila.
”Ala tulee varmasti kasvamaan, sillä kauppa käy koko ajan. Voi olla, että satatuhatta hehtaaria menee uudestaan rikki syysvehnällä.”
Ollila uskoo, että suosiota selittävät etenkin viime vuosien keväiden ja alkukesien äärevät olosuhteet, joissa syysviljojen viljelyvarmuus on kevätviljoja parempi.
”Myös tukiehtojen kasvupeitteisyysvaatimuksella on varmasti vaikutusta”, Ollila lisää.
Kevätviljojen huonohko alkukehitys kevään kuivissa kasvuoloissa vauhdittaa nyt syysviljojen kysyntää, arvioi myös Peltosiemen Oy:n toimitusjohtaja Timo Uusi-Rauva.
”Talvituhoriski on lähes ainoa todella merkittävä riski syysviljoilla. Jos talvehtiminen onnistuu hyvin, syysviljat hyödyntävät kevään kosteuden täysimääräisesti, eli selvästi kevätkylvöisiä paremmin. Nytkin näkyy varsin paljon hyviä syysviljakasvustoja”, Uusi-Rauva sanoo.
Hän uskoo, että etenkin syysvehnäala kasvaa, ja syysruisvehnänkin ala menee ylöspäin, mikäli siementä riittää.
Tänä vuonna siemenissä ollaan käytännössä hybridiruista lukuun ottamatta kokonaan uuden sadon varassa.
”Sadon valmistuminen on ollut verkkaista viileän heinäkuun aikana. Pakkaamoille tulee varmaankin kiire heti puintien jälkeen, jotta saadaan siemenet kunnostettua ja sertifioitua. Mutta siihen on kyllä varauduttu.”
Lopullisen syysviljojen kylvöalan ratkaisevat elokuun loppupuoliskon ja syyskuun alun säät ja se, miten peltoa vapautuu edellisten kasvien alta kylvettäväksi.
”Monesti innostusta on ja hankintoja tehdään, mutta olosuhteet syksyllä ovat liian hankalat kylvämiseen”, Ollila sanoo.
Nyt tilanne näyttää siltäkin osin lupaavalta. ”Puinnit päästänee aloittamaan elokuun alkupuoliskolla”, Ollila arvioi.
Aiempaa enemmän kiinnostusta herättää etenkin syysruisvehnä, jonka kysyntää Ollila kuvaa erittäin hyväksi. Lajin etuna on viljelyvarmuus.
”Se talvehtii melkein yhtä hyvin kuin ruis. Muuttuminen kaupalliseksi rehukasviksi on lisännyt kiinnostusta selvästi.”
Myös hybridiruista on myyty hyvin, mutta sitä on yhä saatavilla. Syysöljykasvien osalta kysynnän kasvua ei näy.
Syysviljojen viljelyalue näyttää liukuvan vähitellen ylöspäin.
”Vielä jokunen vuosi sitten viljely oli Tampereen yläpuolella harvinaisempaa, mutta ei enää”, Uusi-Rauva toteaa.
Myös Ollila kertoo, että syysviljakasvien siemenkauppaa käydään koko Etelä-Suomeen ja Pohjanmaalle asti.
- Osaston luetuimmat
