Paikoin varaudutaan jo katovuoteen – alkaneet sateet voivat vielä parantaa viljan laatua, mutta eivät pelasta kokonaissatoa
Tämän viikon sateet tulevat nurmelle ja perunalle kuin tilauksesta, mutta viljasatoa ne eivät enää ennätä pelastaa.Tilaajalle
Sateita on odotettu rutikuiville pelloille ympäri maan. Oskari Virtanen tarkasteli kuivuuden tuhoja Maskussa kesäkuussa. Kuva: Pasi LeinoHartaasti odotetut sateet tulevat nurmelle erinomaiseen aikaan. Myös perunasadon kannalta saapuneet sateet parantavat satonäkymiä. Viljan satomäärää ne eivät kuitenkaan enää ehdi pelastaa. Paikoin varaudutaan katovuoteen ja kokonaisuudessaan tavanomaista selvästi heikompaan satoon.
”Nurmen toista satoa ajatellen sateet tulivat kreivin aikaan. Nurmi pääsee niiden myötä hyvään kasvuun. Viljojen osalta sen sijaan sateet tulivat myöhässä, eivätkä enää keskimääristä selvästi heikommalta sadolta pelasta. Jyvän kokoon ja siten sadon laatuun sateilla kuitenkin vielä on positiivista vaikutusta”, toteaa toimialapäällikkö Juha-Matti Toppari ProAgria Etelä-Pohjanmaasta.
Kuivuus kurittaa koko Suomea, vain Pohjois-Pohjanmaalla tilanne on hieman parempi.
”Turvepellot pelastavat satoa. Ne pidättävät kosteutta paremmin ja kasvusto kestää kuivuuttaa pidempään”, Toppari sanoo.
Itä-Suomessa juhannuksen tienoon sateet toivat tilanteeseen hieman helpotusta.
Viljan osalta tämän viikon sateiden jälkeen kaivataan poutakelejä ja lämpöä.
”Sateiden jatkuessa uhkana on toissavuonna nähty laajamittainen jälkiversonta, joka pilaa sadon laatua.”
Syysviljat ovat näyttäneet selviävänsä kuivuudesta kevätviljoja paremmin, joten niiden lisäämistä on Topparin mukaan syytä harkita. Etenkin, kun kuivien keväiden ja alkukesien ennakoidaan yleistyvän.
”Katseet kannattaa jo nyt kääntää syysviljojen kylvöön. Tiloilla kannattaa miettiä vesitalouden puolesta syyskylvölle soveltuvien lohkojen siirtämistä syysviljalle. Tämänkin osalta ollaan toki säiden armoilla. Edellytyksenä on, että puintiin päästään ajoissa.”
Syysvilja on hyvä vaihtoehto talvehtimisriskistä huolimatta.
”Talvi on syysviljalle peikko, mutta ainakin Etelä-Pohjanmaalla 10 vuoden perspektiivistä katsoen talvehtiminen on ollut hyvää eikä katastrofia ole sen osalta nähty”, Toppari sanoo.
Syysviljojen ohella herne näyttää selviävän kuivuudesta hyvin koko maan alueella.
”Myös herneelle sateiden pitkittyminen saattaa aiheuttaa jälkikukintaa, joka tekee kasvustosta aikamoista puuroa puintivaiheessa.”
Härkäpapu sen sijaan on osoittautunut vuodesta toiseen vaikeaksi viljeltäväksi.
”Se ei tykkää kuivuudesta eikä kovista sateista. Härkäpavun sato jää nytkin heikoksi”, Toppari summaa.
Maatilojen tilanne näyttää synkältä, kun historiallisen kovilla hinnoilla hankitut tuotantopanokset tuottavat nyt kuivuuden vuoksi heikon sadon.
”Tukimaksatusten siirtyminen paljolti ensi vuoteen tässä tilanteessa, jossa tuotantokustannukset ovat korkealla ja sato jää huonoksi, vaikeuttaa tilojen asemaa. Vuoden vaihteen jälkeen monet tilat joutuvat taloudellisesti entistäkin tiukemmille”, pohtii Toppari.
- Osaston luetuimmat
