Suomen ensimmäinen afrikkalainen sikarutto -tapaus todettiin noin viikko sitten.
Afrikkalaisen sikaruton (ASF) tartuntavyöhykkeellä sadonkorjuun aloittamista odottavat viljelijät ovat edelleen vaikean tilanteen äärellä: sato ei mene kaupaksi, koska teollisuus odottaa viranomaisilta nykyistä tarkempia ohjeita.
MT:n saamien tietojen mukaan huomenna torstaina rehuteollisuuden edustajia on kutsuttu koolle palaveriin, jossa viranomaisten kanssa käydään ASF:ään liittyviä asioita läpi rehuteollisuuden näkökulmasta. Siitä, milloin teollisuus lopulta saa odottamansa ohjeet, ei ole tietoa.
Ruokaviraston ohje on seurata viraston verkkosivujen osioita Usein kysyttyä afrikkalaisesta sikarutosta. Sinne päivitetään ASF:ää koskevaa tietoa.
Myllyteollisuudelle päänvaivaa aiheuttavat sivuvirrat, jotka päätyvät rehuteollisuuden raaka-aineeksi.
Ruokaviraston määräysten mukaan tartuntavyöhykkeeltä kerätyn viljan ja muun kasviperäisen rehun, kuivikkeiden ja virikkeiden käyttö sioille on kiellettyä sekä vyöhykkeen sisällä että sen ulkopuolella. Muita eläimiä rajoitus ei koske.
Satoa saa myös kuljettaa vyöhykkeen ulkopuolelle, kunhan sitä ei joudu sioille.
Viljaa käyttävä teollisuus saa tehdä käyttämänsä raaka-aineen suhteen viranomaisia tiukempia päätöksiä.
Lantmännen Agro ei toistaiseksi ota vastaan, eikä osta viljaa, joka on tuotettu tai varastoitu afrikkalaisen sikaruton (ASF) takia perustetulla tartuntavyöhykkeellä.
Myös Hankkija kertoi tiistaina, ettei toistaiseksi osta tai ota vastaan viljaa ASF-rajoitusalueelta. Sopimusviljelijöitä ei ole vielä laajemmin ehditty tiedottamaan.
Afrikkalainen sikarutto ei tartu ihmisiin edes sairastuneen sian lihaa syömällä.