Ylivieskaan suunniteltu suurnavetta nousee pellolle puolisen kilometriä alkuperäisestä paikasta Ylivieskan lentokentän reuna-alueesta itään. Talven aikana on tehty rakennusten ja laakasiilojen pohjatöitä. Kuva: Arto Takalampi
Ylivieskan tuhannen lehmän suurnavetta nousee uuteen paikkaan
Useasta pihatosta koostuva iso navettakokonaisuus nousee Ylivieskassa uuteen paikkaan reilun puolen kilometrin päähän alkuperäisestä paikasta lentokentän reuna-alueella.Tilaajalle
Laukkupalon Maito oy:n osakkaista Juha Pylväs (vas.) ja Marko Sorvisto pitävät uutta paikkaa rakentamisen kannalta hyvänä, mutta haastavana suurjännitelinjan pilkkoessa tontin. Kuva: Arto TakalampiYlivieskalaiset yrittäjät, Sari ja Marko Sorvisto sekä Juha Pylväs eivät ole luopuneet isosta hiilineutraalista navettahankkeestaan, josta kerrottiin MT Suomalaisessa Maaseudussa tammikuussa 2024. Hanke koostuu 4-5 erillisestä navettarakennuksesta, joihin tulee kaikkiaan noin 1 000 lehmää.
Alkuperäinen, sekä sijainniltaan että logistiikaltaan paras paikka reilun 12 miljoonan euron investoinnille olisi ollut Ylivieskan lentokentän reuna-alueella. Kun maa-alueen hankinta joutui yli vuosi sitten vastatuuleen, osakkaat luopuivat suunnitelmistaan siellä.
Sen jälkeen perustettiin Laukkupalon Maito oy, otettiin käyttöön varasuunnitelma, ja nyt sen mukaiset rakennustyöt alkavat uudessa paikassa. Omistajana yrityksessä on Sorvistojen yrityksen Kotipellon Tila oy:n ja Juha Pylvään lisäksi pääomasijoittaja, reisjärvinen Reiskone oy.
”Siirsimme paikkaa noin 600 metriä itään osakkaiden hallinnassa olevalle pellolle. Rakennuspaikkana se on hyvä, mutta haastava, koska suurjännitelinja pilkkoo tontin. Saimme sovitettua kaikki toiminnot tähän juuri ja juuri varoetäisyydet huomioon ottaen”, Marko Sorvisto esittelee.
Aiempia suunnitelmia ei voinut soveltaa sellaisenaan uuteen paikkaan. Ne menivätkin lähes uusiksi ja käytännössä jäljelle jäi vain perusidea.
”Kun tällainen kokonaisuus tehdään täysin neitseelliseen paikkaan ja kaikki on uutta, silloin se on suunniteltava heti toiminnalliseksi. Esimerkiksi tontin sisäinen logistiikka on eriytetty niin, että rehu- ja lantaliikenteellä on omat liittymänsä ja reittinsä, jotka eivät risteä”, Pylväs havainnollistaa.
Siirto uuteen paikkaan vaikuttaa myös peltopuolelle, sillä 23 hehtaarin tontti- ja laidunalue on pois rehuntuotantoalasta. Alkuperäisessä paikassa toiminnot olisi voitu sijoittaa joutomaalle, ja peltoala olisi voitu säilyttää.
”Tontin sisäinen logistiikka on eriytetty niin, että rehu- ja lantaliikenteellä on omat liittymänsä ja reittinsä, jotka eivät risteä.”
Jo talven aikana tontilla on tehty varastojen ja kahden laakasiilon maanrakennus- ja pohjatöitä sekä täyttöjä. Niissä on hyödynnetty kierrätysmateriaalina betonimursketta sekä paikallisen lämpölaitoksen tuhkaa hiekan korvikkeena asvaltin alle.
Ensiksi toteutetaan kustannusarvioltaan reilun neljän miljoonan euron rakennusvaihe, jolle on sekä ympäristö- että rakennuslupa. Luvat kattavat lämpimän hallin, komponenttivaraston, laakasiilojen, lietesäiliöiden sekä ensimmäisen, 300 lehmän navetan, rakentamisen.
”Tämän vaiheen kustannukset ovat korkeimmat, koska investoinnitkin ovat etupainotteiset eli navetan lisäksi rakennetaan kaikki tukitoiminnot. Myöhemmät navettavaiheet ovat taloudellisesti helpompia, joskin laakasiiloja ja lietesäiliöitä lisätään samaan tahtiin”, Sorvisto huomauttaa.
”Navettarakennusten lopullinen määrä on vielä auki, etenemme vaihe kerrallaan.”
Rakennustyöt alkavat hallien rakentamisella. Jo kilpailutetut hankinnat allekirjoitetaan lopullisesti investointitukipäätöksen jälkeen.
Vieri viereen sijoittuvia erillisiä navettarakennuksia tulee kaikkiaan 4-5, joista ensimmäisen on tarkoitus olla kalusteasennuksia vaille valmiina heinäkuussa ja valmiina lokakuussa.
Navettaa on tarkoitus laajentaa jo vuoden kuluessa sen valmistumisesta vielä sadan paikan jatko-osalla. Sitä seuraavassa vaiheessa on suunnitteilla toisen vastaavan navetan rakentaminen, jonka valmistuttua lehmäluku nousee noin 800:aan.
”Navettarakennusten lopullinen määrä on vielä auki, etenemme vaihe kerrallaan”, Sorvisto korostaa.
”Me tuotamme maitoa ja mahdollisimman yritysmäisesti vahvuutemme yhdistäen.”
Viimeisen navettarakennuksen aikanaan valmistuttua keskitetään kaikki eläimet uudelle paikalle. Siirtymäaika toimitaan kahdessa paikassa, sillä nuorkarja, ummessa olevat ja vastapoikineen lehmät jäävät Kotipellon Tilan navettoihin.
”Vaikka rakennukset alkavat olla elinkaarensa ehtoopuolella, niitä pystytään hyödyntämään hyvin vielä koko siirtymäkausi”, Sorvisto sanoo.
Pylväs naurahtaa, että ensimmäisen vaiheen jälkeen tontti voi näyttää oudolta, kun navetta ja laakasiilot ovat kaukana toisistaan, mutta valmistuttuaan tontti on täynnä ja toimiva.
Tontilla on varaus myös biokaasulaitokselle, mutta sitä Laukkupalon Maito ei tule itse rakentamaan vaan sen rakentaa ja sitä toimintaa pyörittää joku toinen yritys.
”Me tuotamme maitoa ja mahdollisimman yritysmäisesti vahvuutemme yhdistäen. Marko ja Sari hallitsevat maidontuotannon, minulla on koneyrittäjänä peltopuoli ja hallinto hanskassa”, Pylväs tiivistää.
- Osaston luetuimmat
