Mistä ja kenelle maataloustukea maksetaan vuonna 2030?

Mistä maataloustukea jatkossa maksettaisiin?

Suomessa luonnonolosuhteiden vuoksi on perusteltua maksaa jatkossakin ruuantuotantoon perustuvia tukia, tutkimusprofessori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta (Luke) sanoo.

Se kompensoisi tuotanto-olosuhteiden eroja suhteessa parempiin alueisiin.

Silti Suomessakin mentäisiin Niemen mukaan jatkossa enemmän ympäristö ja julkishyödykkeiden tukemiseen.

”Tuet sidotaan enemmän julkishyödykkeisiin. Ilmastonmuutoksen hidastamiseen, luonnon monimuotoisuuden parantamiseen sekä kulttuurimaiseman säilyttämiseen”, Niemi arvioi.

Tällöin tietyistä tuista luovuttaisiin, mutta se tehtäisiin hallitusti siirtymäajalla.

”Euroopan parhailla viljelyalueilla ei ole perusteltua maksaa hehtaaritukia. Ne nostavat pellon hintaa ja muitakin kustannuksia”, Niemi sanoo.

Parhaillekin alueille maksettaisiin tukia ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteiden saavuttamiseksi.

Niemen mukaan suunta maatalouden tukemisessa on tämä, jotta tuki on perusteltua EU-kansalaisille.

Hehtaarituet eivät ole Euroopan huoltovarmuuden kannalta merkittäviä, Niemi linjaa.

Markkinat ohjaavat ruuan tuotantoa hintasuhteilla. Mutta jos markkinoiden annettaisiin vapaasti määrätä, tuotanto keskittyisi ympäristön ja huoltovarmuuden kannalta liikaa tietyille alueille, Niemi sanoo. Siksi politiikkaohjausta tarvitaan.

Täytyy myös muistaa, että julkishyödykkeitä tuotetaan yhdessä ruuan kanssa.

”Kytkös ruokaan olisi edelleen. Samat tilat tuottavat ruokaa ja muita hyötyjä yhteiskunnalle”, Niemi toteaa.

Maatalousjohtaja Johan Åberg MTK:sta toteaa, että painetta tukien vähentämiselle tuotannosta ja siirtämisestä kestävyyteen ja julkishyödykkeisiin on. MTK:n kanta siihen on, että muiden maiden on ensin noustava tuotantoehdoissa Suomen tasolle.

”Nyt ei kannata mennä sitä pidemmälle.”

EU haluaa olla ilmastotoimissa esimerkki, mutta muu maailma ei ole innostunut toistamaan sitä. Pahimmillaan se aiheuttaa vain hiilivuotoa, kun tuotanto siirtyy EU:sta muualle.

Kuluttajat ja markkina pitää saada mukaan kestävyyden edistämiseen. Pitää saada aito kysyntä sellaisille tuotteille, Åberg pohtii.

Suomessa ei oikein ole saatu tuottajille lisähintaa irti muuta maailmaa vastuullisemmasta tuotannosta.

Åberg uskoo, että cap valuu enemmän ruokapolitiikan suuntaan ja pyrkii löytämään keinoja miten saada kuluttajat suosimaan kestävyyttä.

Tutkijat ovat aiemmin todenneet, että EU:n pellolta pöytään -strategiaa ei pystytä toteuttamaan, jos kuluttajat eivät muuta ruokailutottumuksiaan.