• Kotimaisista tomaateista ja kurkuista voi tulla pulaa – MT:n kauppakierroksella kallein kilohinta liki seitsemän euroa

    Eniten sähkön hinnannousu iskee tomaatin viljelyyn. Heikentynyt tarjonta vaikuttaa myös hintaan.
    Helsingin Heikinlaakson K-marketissa tomaatti maksoi maanantaina liki seitsemän euroa kilo.
    Helsingin Heikinlaakson K-marketissa tomaatti maksoi maanantaina liki seitsemän euroa kilo. Kuva: Paula Liesmäki
    Maatalous|Energia
    21.12.202207:00
    Tuulikki Viilo

    Energiakriisi näkyy kauppojen vihanneshyllyillä.

    Kotimaisista kurkuista ja tomaateista voi tulla jopa pulaa, uumoilee SLC:n puutarha-asiamies David Pettersson.

    Kun vuonna 2020 yhden hehtaarin tomaattiviljelyalan sähkökustannus oli keskimäärin 55 000 euroa kuukaudessa, ennuste ensi vuodelle on 200 000 euroa.

    Eniten sähkön hinnannousu iskeekin tomaatin viljelyyn, arvioi Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

    Tomaattien ja kurkun heikentynyt tarjonta vaikuttaa myös hintaan.

    MT:n tekemän kauppakierroksen perusteella kotimaisen tomaatin kilohinta on noussut kuuden euron tuntumaan.

    Halvinta tomaatti oli Hyvinkäällä, Keravalla ja Oulussa (5,69 €), kalleinta Helsingissä. Helsingin Heikinlaakson K-Marketissa kilohinta hipoi jo seitsemää euroa.

    Kurkun kilohinta oli Hyvinkäällä, Keravalla ja Oulussa 4,99 euroa. Joensuun Uimaharjun S-Marketissa kilohinta kiri 5,19 euroon ollen jälleen korkein Heikinlaakson K-marketissa (5,49 €).

    Tavallisesti tomaatin satokasvien taimet istutetaan elokuussa.

    Tomaatilla on vuodessa vain yksi kasvusto, mikä vaatii läpi kasvuaikansa tasaisen ilmaston ja valotuksen.

    Kurkulla istutuksia tehdään kolmesta neljään viljelmästä riippuen. Tilaisuuksia arvioida tilannetta on siis useampi.

    Salaateilla ja yrteillä kierto on noin kuukauden, jolloin varaa sopeuttaa toimintaa on vielä enemmän. ”Viljelijät ovat esimerkiksi voineet jättää yhden osaston pois viljelystä säästääkseen energiakuluissa”, Kangas kertoo.

    Suomessa ympärivuotista kasvihuonetuotantoa on pohjoisiin naapureihin kuten Tanskaan ja Ruotsiin verrattuna poikkeuksellisen paljon.

    Joulukukat kasvavat eniten kesällä auringon voimalla, joten energiakriisi ei ole vaikuttanut niihin kuten tomaatteihin ja kurkkuihin, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.
    Joulukukat kasvavat eniten kesällä auringon voimalla, joten energiakriisi ei ole vaikuttanut niihin kuten tomaatteihin ja kurkkuihin, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas. Kuva: Carolina Husu

    Suomalaiset söivät oman maansa tomaatteja viime vuonna keskimäärin 7,2 kiloa henkeä kohden vuodessa. Ruotsissa vastaava luku oli 1,8 kiloa.

    Vastaavia uutisia tuotannon supistumisesta on kuulunut myös muista Euroopan maista.

    Alankomaissa käynnissä on syyskuisen tiedon mukaan käytössä vain kymmenisen prosenttia normaalista tuotantokapasiteetista. Kaksi prosenttia maan kasvihuoneyrittäjistä on ilmoittanut sulkevansa ovensa kokonaan.

    Maakaasulla on ollut keskeinen rooli maan kasvihuonetuotannossa. ”Eurooppalaisesta tomaatista on vajetta”, Kangas pohtii.

    Tauot ovat tietävät myös lomautuksia. Väliaikaiset työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä.

    Vaikka nyt eletään niukkaa joulua, tulevaisuuden katsotaan Kauppapuutarhaliitossa positiivisin mielin. ”Tuotteille on kysyntää. Toive on, että tilanne rauhoittuu ja tuotantokustannukset normalisoituvat”, Kangas sanoo.

    Joulukukkien kasvatusta kallis sähkö ei ole sotkenut.

    Joulukukat kasvavat pääasiassa kesällä auringon voimalla, eikä pimeänä vuodenaikana valontarve ole likikään yhtä suuri.

    Lisää aiheesta
    • Ison kasvihuoneen sähkönkulutus on sen verran merkittävä, että pimeäksi jättäminen voi jo kriisiaikana hieman vaikuttaa alueelliseen sähkön riittävyyteen. ”Olemme kantaneet kortemme siihen kekoon”, sanoo Mikko Härkälä.

      Energia | Kallis sähkö sammuttaa valoja ennennäkemättömällä tavalla – 70–100 prosenttia kasvihuonetiloista Pohjanmaalla sulkee täksi talveksi

      Tilaajalle
    • Suomalaisilla puutarhoilla on ylletty jopa 250 kilon neliösatoihin kurkussa.

      Suomalaisissa kasvihuoneissa tuotetaan kurkkua maailmanennätystahtiin – sato neliötä kohden moninkertainen Espanjaan verrattuna

    • Nuori kasvihuoneyrittäjä Sebastian Anttila (vasemmalla) valitsi tuotantoon Roterno-lajikkeen. Perinteisen lajikkeen varsia joudutaan tukemaan käsin asennettavilla klipseillä. Myyntijohtaja Teemu Kanasuo toivoo, että suomalaiset innostuvat syömään puoli kiloa viikossa terveellisiä vihanneksia ja varsinkin kotimaisia sellaisia.

      Maukkaiden tomaattien tuotanto on yllättävän vaikeaa – Viljelijä kertoo, miksi

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Volter Oy on Heizomatin uusi maahantuoja. Yhteistyötä on tehty aiemminkin. Kuva Heizomatin osastolta Agritechnicasta, missä esiteltiin teollisuuslaitokseen sopivaa pakkausmateriaalien polttamiseen perustuvaa lämmöntuotantoa.

    Koneviesti | Kattilavalmistaja Heizomat:n edustus Suomessa Volter Oy:lle

  • AlfaFlamen 1 000 kW:n biouuni on sijoitettu konttiin. Uunia käytetään kasvihuoneiden ja kuivaamon lämmönlähteenä. Uunin tuottama ilma johdetaan 1000 mm kanavia pitkin joko kasvihuoneeseen tai kuivaamoon. Hake syötetään erillisestä siilosta ruuvin avulla uuniin.

    Koneviesti | Biolämpökontti viljankuivaamon ja kasvihuoneiden lämmönlähteenä – kustannusten jakautuminen lyhentää takaisinmaksuaikaa

    Tilaajalle
  • OptiGrid-järjestelmä skaalautuu eri kohteisiin.

    Koneviesti | Avant Powerilta mikroverkkojärjestelmä – uuden tutkimushankkeen tavoitteena on yhdistää uusiutuvan energian tuotanto yhdeksi kokonaisuudeksi