

Runsaat 20 vuotta sitten, toukokuussa 2003, perustettu Vanhat Valmetit -traktorikerho ry syntyi edistämään vanhojen Valmet-traktoreiden entistämistä ja kunnossapitoa.
Vantaalaisella Trollebergan maatalousmuseolla perustettu kerho siirtää tänä vuonna päämajansa keskelle Suomea, entiseltä Jämsän maatalouskoululta vuokrattavaan tilaan. Entisen koulun ulkotilat antavat mainiot mahdollisuudet järjestää traktorinäyttelyjä ja muita alan tapahtumia yhdessä muiden alan yhdistysten kanssa.

Vanhat Valmetit -kerho toimii koko Suomen alueella ja se näkyy myös hallituksen kokoonpanossa. Puheenjohtajana on otanmäkinen Heikki Matikainen ja sihteerinä oksavalainen Markku Lagus. Kerhon hallituksen jäsen Mika Värelä korostaa, että tarkoitus ei ole suinkaan pelkästään entistää vanhoja Valmeteja.
Tärkeintä on, että Valmetit voivat jatkaa elämäänsä joko radikaalisti rakenneltuina, hillitysti muunneltuina tai entistettyinä. Traktorin omistajan oma näkemys ajopelistään on ratkaisevan tärkeässä osassa. Pelkistä näyttelyesineistä ei missään tapauksessa ole kyse, sillä useat vanhat Valmetit ovat aktiivisesti liikenteessä.
Pelkistä näyttelyesineistä ei missään tapauksessa ole kyse, sillä useat vanhat Valmetit ovat aktiivisesti liikenteessä.
Kerho tallentaa vanhoja Valmet-traktoreita koskevaa aineistoa ja harjoittaa tiedotus-, julkaisu- ja opastustoimintaa. Näytösajot ja osallistuminen alan tapahtumiin ovat olleet ohjelmassa alusta alkaen.
Arvokkaalta kalskahtava sana ”talonpoikaisantiikki” ei ehkä ihan vielä istu Piikkilangankiristäjään, mutta muutaman vuosikymmenen kuluttua näin todennäköisesti on. Etenkin, kun Valmeteihin on tehty kyläseppien pajoissa nokkelia lisälaitteita ja traktorin käytettävyyttä parantavia ratkaisuja.
Arvokkaalta kalskahtava sana ”talonpoikaisantiikki” ei ehkä ihan vielä istu Piikkilangankiristäjään, mutta muutaman vuosikymmenen kuluttua näin todennäköisesti on.
Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvään Valmet-Viesti -jäsenlehteen, yhdistyksen nettisivustoon ja Facebook-ryhmään tullaan jatkossa panostamaan entistäkin pontevammin, jotta kerho olisi mahdollisimman houkuttava.
Kerhon tiedotusvastaava ja hallituksen jäsen Anne Ronkainen on tyytyväinen siitä, että saatavilla on runsaasti Valmetia ja Valtraa käsittelevää alkuperäismateriaalia. Kerhossa on mukana Valmetilla työuransa tehneitä ja yhä tekeviä ihmisiä. Eli suhteet tehtaaseen päin ovat erinomaisessa kunnossa.

”Kun traktorit alkoivat korvata hevosia, argumenttina oli se, että joutilas traktori ei syö, mutta joutilaana seisova hevonen vaatii rehua joka päivä. Hevosen popsimalla rehumäärällä navettaan voitiin ottaa yksi lypsylehmä lisää.”
Kerho on järjestänyt pari tupailtaa tai -tapahtumaa, joissa on pidetty esitelmiä ja vaihdettu tietotaitoa jäsenistön kesken. Tämän vuoden tammikuussa järjestetyssä tupatapahtumassa puhui pitkän linjan valmetilainen Pentti Kostamo. Hän kävi kepeän asiallisessa esityksessään läpi kotimaisen traktorin maailman valloitusta.
”Kun traktorit alkoivat korvata hevosia, argumenttina oli se, että joutilas traktori ei syö, mutta joutilaana seisova hevonen vaatii rehua joka päivä. Hevosen popsimalla rehumäärällä navettaan voitiin ottaa yksi lypsylehmä lisää”, Kostamo muisteli.
Kehitys etenkin viennissä on ollut määrätietoista. Kun Kostamo 1968 tuli tehtaan tuotannosta noin 20 prosenttia meni vientiin. Tänä päivänä viennin osuus on 90 prosentin pinnassa.
Yleisön kysymykset ryydittivät esitystä eteenpäin. Reilut parikymmentä osallistujaa todistivat sen, että tupatapahtumille on tilausta.

Kerhon uusi hallitus on linjannut, että tapahtumia tullaan järjestämään huomattavasti aiempaa enemmän. Helmikuun tapaaminen Heinolassa ja huhtikuun tupatapahtuma ovat jo toimintakalenterissa.
Ronkainen muistuttaa, että jäsenistön aktiivisuudestahan se riippuu, kuinka paljon kerholla on toimintaa.
Perustettu vuonna 2003
Jäseniä noin 1200
Jäsenmaksu 20 euroa
Jäsenyys ei edellytä traktorin omistamista
Valmet-Viesti -jäsenlehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa