Siemenviljelijät ja pakkaamot varmistavat siemenen laadun – pakkaamoita on Suomen kokoon nähden paljon

Sertifioitu siemen on tervettä, lajike on tunnettua ja siemenen itävyys ja lajipuhtaus täyttävät vaatimukset. Vain sertifioitua siementä voi markkinoida.

Sertifioinnista kertoo jokaiseen siemenpakkaukseen kiinnitettävä vakuuslipuke, josta näkyy siemenluokka, laji, lajike, erän tunniste, siemenen laatu sekä siemenen pakkaaja.

Viljelijä saa pitkän jalostus- ja lisäysketjun lopputuotteen ostaessaan sertifioitua siementä. Takana on lajikkeen vuosikausien jalostustyö, jossa on valittu paras mahdollinen ominaisuusyhdistelmä jatkoon.

Uusi lajike on ulkoisilta ominaisuuksiltaan yhtenäinen, pysyvä ja erotettavissa muista lajikkeista. Lajikkeelle on tehty viljelyarvokoe, jossa sen viljely- ja käyttöominaisuuksia on verrattu muihin lajikkeisiin.

Luetteloon päästäkseen uuden lajikkeen on tuotava parannusta nykyiseen valikoimaan. Lopuksi uusi lajike etenee siementuotantoon, jossa tuotetaan lajikeaitoa, itävyydeltään ja lajipuhtaudeltaan tunnettua sekä tervettä siementä talousviljelyyn.

Asiansa osaavat siemenviljelijät ja siementä kunnostavat ja pakkaavat pakkaamot tekevät siemenen laadun. Siemenpakkaamoita on Suomessa maanviljelyn kokoon nähden paljon, tällä hetkellä 131 eri puolilla Suomea.

Ruokaviraston rooli sertifioidun siemenen tuotannossa on tarkastaa, että siemenpakkaamot, siemenviljelykset ja niiden sadosta muodostetut erät täyttävät säädösten vaatimukset. Ruokavirasto sertifioi vaatimukset täyttävät siemenerät.

Tuotanto alkaa siemenpakkaamon tai -liikkeen ja viljelijän välisestä siementuotantosopimuksesta. Pakkaamo toimittaa tilalle kantasiemenen ja siemenviljelijä puolestaan tarkistaa ennen kylvöjä peltolohkojen soveltuvuuden tuotantoon.

Lähes kaikki siemenpakkaamot tekevät viljelijöiden kanssa tuotantosopimuksia, ja siementä tuotetaan suuressa osassa Suomea.

Heinä–elokuussa viljelystarkastajat kiertävät siemenviljelykset. Tarkastajat ovat tehtävään koulutettuja ja valtuutettuja ammattilaisia, jotka toimivat Ruokaviraston ohjauksessa.

He etsivät ja etsivät vaan eivät toivo löytävänsä viljelyksiltä hukkakauraa, vieraita lajeja, vieraita lajikkeita, kasvitauteja tai rikkakasveja. He tarkastavat myös esikasvit ja risteytymismahdollisuudet toisiin lajikkeisiin. Tavoitteena on varmistaa erityisesti sadon lajikeaitoutta.

Viljelystarkastuksilla noudatetaan kansainvälisiä siementuotannon sääntöjä. Suomessa hukkakaurattomuuteen kiinnitetään erityistä huomiota.

Tarkastajat tarkkailevat ja kertovat havainnoistaan viljelijälle myös muista asioista, kuten rikkakananhirssistä, joka on alkanut huolestuttavasti levitä Suomessakin. Toistaiseksi rikkakananhirssiä ei ole tavattu siementuotantopelloilla Suomessa.

Siementuotantoala on pysynyt pitkään 40 000 hehtaarin paikkeilla. Eniten tuotetaan ohraa, kauraa ja timoteitä. Viime vuosina on suhteellisesti eniten lisätty herneen siementuotantoa, mikä heijastaa pyrkimystä kasvattaa valkuaisomavaraisuutta.

Härkäpavun siementuotanto ei ole täyttänyt kaikkia odotuksia, mihin vaikuttavat ainakin osittain parin viime kesän kuivuusjaksot.

Siementuotanto keskittyy eteläiseen Suomeen, mutta esimerkiksi Pohjois-Savossa Kiuruvesi ja Kuopion ja Siilinjärven seutu ovat tärkeitä siementuotannossa. Siemenperunaa tuotetaan eniten Tyrnävällä.

Vuonna 2022 siemenviljelyksillä hylättiin 1,5 prosenttia tarkastetusta pinta-alasta. Hukkakauran takia hylättiin 320 hehtaaria ja toiseksi tärkein viljelyksen hylkäyssyy oli esikasvit (130 hehtaaria).

Kirjoittaja on Ruokaviraston siemenyksikön johtaja.