Pikkutarkka puhtaus on siementilalla kaiken perusta ‒ Eeva Taneli näkee tilansa tulevaisuuden valoisana

Loimaalainen siementuottaja Eeva Taneli esittelee tilansa uutta kuivuria, joka on jo täydessä toiminnassa mutta jonka viimeistely on vielä kesken.

”Nyt tästä saa väärän kuvan. Jatkossa täällä ei todellakaan tule olemaan pölyä ja rakennusjätettä!” hän painottaa.

Puhtaus on siementuotantotilalla kaiken lähtökohta. Sertifioitu siemen on takuutuote, jossa esimerkiksi hukkakaura on ehdoton ei ja vieraat viljalajit tai -lajikkeet tiukasti rajoitettuja.

Tarkkana ollaan jo lohkovalinnassa. Siementuotantolohkolla ei edellisvuonna ole saanut kasvaa mitään, mikä ei saisi sekaantua uuteen satoon.

Naapuritkin pitää käydä läpi, jos tuotetaan nurmisiementä ‒ sadan metrin säteeltä ei saa kantautua vääränlaista siitepölyä.

Kesällä kasvustoja käydään läpi loputtomasti etsien ja kitkien ei-toivottuja kasveja, Taneli kertoo. Yhtä hehtaaria kohti voi kulua tunteja ja tuhansia askeleita.

Kuvaan kuuluvat myös Ruokaviraston kasvustotarkastukset ja näytteenotot.

Puintivaiheessa puimuria, kärryjä ja kuivuria putsataan ja puhalletaan viljalajin vaihtuessa, jotta sadon joukkoon ei eksyisi yhtäkään väärää jyvää.

Ei ihme, että siementuottajien ikääntyminen on uhka. Monella jatkajalla on työ tilan ulkopuolella. Jaksaako hän sitoutua sellaiseen työmäärään ja tarkkuuteen, jota alalla vaaditaan?

Toivottavasti, sillä oma lajikejalostus ja Suomeen sopivan laadukkaan kylvösiemenen tuottaminen on tärkeä osa huoltovarmuuttamme.

Kuivurin rakennusaikaiset pölyt saivat kyytiä pian tämän kuvan ottamisen jälkeen.  Kuva: Sanne Katainen

Eeva Taneli opiskeli aikanaan luokanopettajaksi, mutta elämä veikin eri suuntaan. Isän yllättävä kuolema sitoi hänet lähes 20 vuotta sitten kotitilan jatkajaksi.

Nuori nainen tilan ohjissa oli silloin niin erikoinen ilmiö, että Taneli kertoo kyllästyneensä haastattelupyyntöjen määrään. Ja moneen muuhun asiaan: esimerkiksi konekauppaa oli todella hankala tehdä, kun naisasiakasta ei otettu vakavasti.

Enää vastuuta ei tarvitse ‒ eikä ehdi ‒ kantaa yksin. Puoliso Taisto Junttila on ottanut monta asiaa hoitaakseen, kun äiti on keskittynyt 5-, 6- ja 8-vuotiaisiin lapsiin.

Eeva Taneli on Pietilän tilan sukupolvien ketjussa yhdeksäs lenkki. Kuvassa komeaa Fandaga-ohraa, jonka hehtaarisato nousi yli seitsemän tonnin.  Kuva: Sanne Katainen

Eeva Tanelin tilalla on peltoalaa toista sataa hehtaaria. Enempää hän ei ole havitellut, koska jokainen siementuotantohehtaari on työläs.

Lisäksi pelto on Loimaalla hurjissa hinnoissa. ”Ja minulla on huono pää elää ison lainamäärän kanssa.”

Tilan tulevaisuuden Taneli näkee valoisana. Konekantaa on uudistettu, ja se on nyt hyvässä iskussa.

Uusi kuivuri helpottaa työtä valtavasti, sillä kahden vanhan kuivurin puhtaanapito oli hankalaa ja työlästä. Investointi oli iso, mutta Taneli halusi tehdä sen nyt, kun työn keventymisestä vielä ehtii nauttia. ”Aika kauan tässä pitäisi vielä jaksaa”, 48-vuotias Taneli toteaa.

Tilan peltoja on parannettu kalkitsemalla, tekemällä täydennysojitusta sekä putkittamalla valtaojia.

Osa pelloista on viherlannoitusnurmena. Lisäparannusta maaperään antaa paperiteollisuuden ravinnekuitu.

Tilan töiden lisäksi Tanelilla on riittänyt intoa luottamustoimiin. Esimerkiksi MTK:n toimintaan hän on osallistunut paljon.

Varsinais-Suomen kylvösiemenyhdistyksessä hän on ollut mukana 15 vuotta, suurimman osan ajasta sen puheenjohtajana.

Yhdistys on Suomen noin kymmenestä vastaavasta suurin. Jäseniä on reilu 300.

Yhdistysten nimi ja toiminta ovat vuosien saatossa muuttuneet. Aiemmin ne olivat siemenviljelijäyhdistyksiä, nykyään ne on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat kehittää kasvintuotantoaan.

Tanelin vetämä yhdistys muun muassa ottaa kantaa alan politiikkaan ja lakivalmisteluun. Mieluisinta toimintaa jäsenille ovat kuitenkin kesäretket, joilla ohjelma on tarkkaan mietitty kiinnostavaksi ja monipuoliseksi.

Seminaaritkin kiinnostavat. Niihin kutsutaan asiantuntijoita esimerkiksi ministeriöstä, Ruokavirastosta ja yrityksistä kertomaan ajankohtaisista asioista.

”Tavoitteena on saada virikkeitä omaan viljelyyn”, Taneli summaa.